VANILJA-RAPARPERIJUUSTOKAKKU

on yksi kesän varmoista merkeistä. Kun samettinen vanilja kietoutuu raparperin raikkauteen niin silloin voi varmuudella sanoa että kevät on antanut sijaa kesälle.

Tämän kakun tarina yltää kuitenkin hieman pintaa syvemmälle sillä tein tämän kirkkokahvien jälkeiseksi herkuksi. Meillä on ollut tapana pitää jonkinnäköiset kahvitukset aina kun lapsilla on jokin tapahtuma, juhla tai kenties arkisempi tapahtuma, mutta selkeästi poikkeava tapahtuma normaalista päivärytmistä. Tähän aikaan vuodesta siunataan lapset koulutielle seurakunnan toimesta ja näin myös tyttäreni, rakas kuopus, siunattiin tulevalle koulutielleen. Silloin kun itse lähdin aikoinaan koulutielle niin tämäntapaista tilaisuutta ei ollut olemassakaan. Toisin oli jo silloin kun pikkuveljeni, nyt jo varhaiskeski-iässä oleva mies, lähti koulutielleen.

Muistan hyvin neljä vuotta sitten, tämän saman kirkon penkit ja vastaavan tilaisuuden. Silloin esikoinen siunattiin koulutielle ja voi sitä kyynelien määrää. Haikeutta ja iloa, kaikki samassa paketissa. Silloin tuo pieni kuopus, joka nyt seisoo kirkon alttarilla siunattavana, oli vasta 2 vuotias ja seisoi kirkonpenkillä sukkasillaan minun ja äitini välissä huutaen kirkkaalla lapsen äänellä Jeesus!!! Isosisko muistaa tämän hyvin ja sanoi että kuuli eteen asti pikkusiskonsa riemuisan "huudon" (alttarilla oli Jeesus ristillä). Isosiskoa nolotti.

Nyt, tänään, tuo kuopus on tuolla edessä ja kyyneleet valuu poskilleni. Miten aika rientääkään ja syli tuntuu hetken ajan tyhjältä. Jos joku laskisi kyyneleet helmiksi niin minulla olisi jo useita punottuja helminauhoja ja voisin sanoa olevani sitä myöden äärettömän rikas. Toisaalta, olenkin rikas sillä minulla on jotain suurempaa kuin maallinen omaisuus. Minulla on kaksi elämäni suurinta rakkautta ja muutamia läheisiä, myös rakkaita, ympärilläni. Se on todellista rikkautta, kaikki muu saa mennä.

Nämä tilaisuudet ovat itsessään niin äärimmäisen koskettavia että siinä herkistyy joka tavalla. Sellainen minä olen. Äiti, joka itkee ilosta ja surusta. Siellä koulun juhlissa ja muuallakin.

Tyttäreni, kuopus. Äsken vielä pieni tyttö, nyt jo valmiina koulutielle. Yksi suuri askel lähempänä kuin eilen. Yksi vaihe on pian lopullisesti ohi ja uusi, vielä jännittävämpi ja suurempi seikkailu on vasta alkamassa.

Esikoululaisten kouluun siunaaminen

- ote ohjelmasta