sunnuntai 5. toukokuuta 2013

DIBITASSU

kakkua vanhimmalle tyttärelleni.

Tämän kakun täytettä en enää muista koska aikaa kakun kuvaamisesta on kulunut muutama vuosi. Siltikin jollain tavalla tuntuu, tätä kirjoittaessa, että se päivä oli lähempänä kuin se sitten oikeasti olikaan. Omien lasten syntymäpäivät jää mieleeni. Muistan jopa lelut jotka ostettiin vuosien varrella tytöille syntymäpäivälahjaksi, ainakin pääpiirteittäin. Oli tuhkimo kausi, muumi kausi ja tämän kakun aikana oli dibitassu kausi. Jokainen kausi on ollut sitä parasta aikaa, ehdottomasti.




Dibitassujen teko oli omalla tavallaan haastavaa, sekin on jäänyt muistiin. Se, että koristeesta tulee symmetrinen, on ainakin minulle työvaiheena ehkäpä haastavin mutta ehdottomasti myös palkitsevin. Tein monta Sissiä ja Emmiä ennenkuin pääsin tyydyttävään lopputulokseen. Tyttäreni mielestä Sissi jäi kylläkin liian paksuksi mutta hän kelpuutti hieman pyylevän Sissin kakkunsa päälle.




lauantai 4. toukokuuta 2013

RISTIÄISKAKKU

tehtiin toinenkin kakku samalla makumaailmalla sekä luonnollisesti vauvateemalla, sinisin värityksin.




Miten pienet pojat valmistetaan... 
Ensin aamukastetta laitetaan pieneen kultaiseen rasiaan. 
Hopeaa enkelin siivestä ripotetaan ja auringon valolla sekoitetaan... 
näin pienet pojat valmistetaan.

RISTIÄISKAKKU POJALLE

sain kunnian tehdä serkkuni pojan ensimmäiseen, suureen ja tärkeään, juhlaan kakut. Sain vapaat kädet kakkujen toteutukseen joten päätin toteuttaa kakut niin että huomio kiinnittyisi eritoten pieniin marsipaanivauvoihin.






Näihin aikoihin tein ruusut vielä käsin, ihan pyörittäen marsipaanista pieniä, yksittäisiä palloja, jotka sitten ohensin lusikalla pisaramaiseen muotoon. Myös kaksiväripursotus oli se joka tuntui heti jollain lailla "hienolta ja omalta". Minulla olikin selkeästi parin vuoden aikana usea kakku työn alla jotka halusin pursottaa ns. kaksivärityksellä.

Kakun täytteeksi valikoitui yksi parhaimmista, mustikka- ja valkosuklaamousse.



VINKKI!
tätä kakkua tehdessä en ollut vielä törmännyt pursotinpusseihin jotka olisivat suorilta käsin helpottaneet kaksiväripursotusta. Tähänkin on nyt tullut loistava "apuväline" Städteriltä (värien leikki sarja). Kaksikammioisen pursotinpussin voit täyttää kahdella erivärisellä täytteellä ja sovittimen kierresulkimen avulla voit vaihtaa pursotinterät helposti! Städterin värien leikin löydät mm. Confetti Raisiosta. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan!

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

HAUVA

on nuorimmaiseni rakas lempipehmo. Ainu pehmohauva on kulkenut pitkän matkan tyttäreni mukana ja matka jatkuu edelleen. Hauvaa on halittu ja rutisteltu niin vietävästi että niitä ostettiin meille varmuudeksi muutamia. Ihan jo siksikin, että kun toinen on pesussa niin toinen on kainalossa.




Ja koska hauva on äärettömän rakas, ja meille kaikille tärkeä omalla tavallaan, niin hauva pääsi itseoikeutetusti synttärikakun päälle istuskelemaan. Hauva on tosiaan kuin perheenjäsen ja muistanpa erään yhdistetyn kauppa/kirjastoreissun taannoin. Ajelimme kotiin ja kysyin ohimennen tyttäreltäni että onko hauva mukana (niin, minäkin kysyn hauvan perään). Hauva ei ollut mukana. Pysäytin auton tien varteen ja niin me tytöt nostelimme laukkuja sekä siirsimme turvaistuimia mutta hauvaa ei löytynyt. Nuorimmaiseni silmistä valui kyyneleitä kun selvisi että hauva ei todellakaan ole autossa, ei missään. Huolellisen etsintätuokion päätteeksi soitin pikaisen kierroksen paikkoihin joissa olimme käyneet. Hauva löytyi lopulta kirjastosta. Voi sitä ilon ja onnen määrää kun saimme hauvan takaisin.

Siinä me kolme tyttöä kävelimme kirjastolta autolle, auringon maalatessa syysiltaa mitä kauneimmilla väreillään. Etummaisena nuorimmainen tyttöni tanssahdellen kevein askelin hauva tiukasti halittuna sylissä, hauvelin korvat hennossa ja aavistuksen jo viileässä syystuulessa heiluen. Minä ja nuorimmaiseni isosisko hänen perässään kyyneleet silmissä. Ne kyyneleet olivat onnen kyyneleitä. Hauva ja me matkalla kotiin. Aurinko paistoi ja syksy oli taas astetta kauniimpi.

Rakkaan hauvakakun leipomisesta on siis vierähtänyt tovi joten en uskalla kertoa enempää kakun koostumuksesta. Että minkä valmistajan sokerihelmiä käytin jne...

Mutta yhtä kaikki, hauvakakkua rakkaudella nuorimmaiselleni.



sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

LUMIKKI

aiheinen kakku oli tyttäreni toiveena tänä vuonna. Meillä on eletty ruusunpunaista prinsessakautta jo tovi ja kausi jatkukoon.




Tyttäreni halusi että kakkuun laitetaan valmis kakkukuva, enkä laittanut lainkaan vastaan. Aikataulu on syntymäpäiväjuhlien alla kutakuinkin hektinen joten kakkukuva oli todella loistava valinta.

Halusin tuoda kakkuun jotain omaakin joten tein pieniä ruusuja lehtineen Sallisen marsipaanista. Värjäsin marsipaanin Squires Kitchenin eri värisillä pastaväreillä.

Kuvan otettuani huomasin että vaaleanpunaiseksi värjäämäni nimikirjaimet eivät oikein toimi vaaleanpunaisen kermavaahdon päällä. Ensikerralla teen toisin :)


lauantai 20. elokuuta 2011

NALLE PUH

kakku tarjoiltiin pienen miehen synttäreillä.




Kakku oli koristelun puolesta muutoin oikein onnistunut mutta puhin sylissä olevan purnukan purje pääsi ikävästi lässähtämään. Toivottavasti kakku maistui lässähtäneestä purjeesta huolimatta kaikille juhlijoille :)


sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

MY LITTLE PONY, Pinkie Pie

kakkua vanhimmalle tyttärelleni.




My little ponyt olivat suosiossa kovasti näihin aikoihin. Tyttäreni sai ensimmäisen my little ponynsa marraskuussa 2009. Poni oli juurikin tämä Pinkie Pie. Muistan sen päivän kuin eilisen, ja tulen varmasti muistamaan. Kotiuduimme tuolloin nuorimmaiseni kanssa synnytyssairaalasta. Ajattelin että pikkusiskon olisi järkevää tuoda juuri "leivotulle" isosiskolleen jokin kiva tuliainen, ihan niin kuin pikkusisko olisi massussa ollessaan kuullut mitä isosisko toivoi joulupukilta sinä vuonna. Pinkistä oli todellakin puhuttu paljon joten mielestäni tämä oli enemmän kuin hyvä ajatus. Ja sitä se olikin.

Pinkie Pie poni on siis edelleen meillä ja on varmasti yksi niitä leluista joka säilytetään aina, tyttöni aikuisuuteen asti. Poni on vielä leikeissä mukana mutta kun se päivä tulee että ponin on aika astua hieman sivummalle niin laitan Pinkin tyttäreni omaan aarrelaatikkoon. Laatikkoon, jonka hän aikanaan saa viedä mukanaan. 

Tämä kakku on siis tehty kaikella rakkaudella, niin kuin kaikki lapsieni kakut, mutta kuitenkin juuri tämä kakku on erityinen omalla ainutlaatuisella tavallaan. Olisin voinut piirtää ja maalata ponia vaikka kuinka koska tuntui että jokainen sivellys marsipaanin pintaan palautti minut päivään jolloin tapahtui jotain äärimmäisen tärkeää ja meidän kaikkien elämää hyvällä tavalla koskettavaa, lopullisesti. Siskot tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa. Toinen oli tuohon aikaan pieni 3,5 vuotias reipas pellavapäinen tyttö ja toinen vielä pienempi tyttö, mutta niin sitkeästi jo elämässä kiinni. Minun rakkauteni, elämäni valot ja syy miksi jokainen päivä on kauniimpi kuin koskaan. Oli aika ennen lapsia, sekä aika joka on olemassa nyt ja tässä.



lauantai 26. maaliskuuta 2011

KISSA

aiheinen kakku lähti Charmi kissan synttäreille. Kissa ja lankakerä on tehty marsipaanista. Kakun pinnalle kaadoin herkullisen makeaa kinuskia jonka päälle ripottelin keksinmuruja. Herkun kruunaa kermakierteet hennon persikan ja puhtaan valkoisen sävyttämänä.