lauantai 28. marraskuuta 2015

KINKKUVOILEIPÄKAKKU

pääsi edustamaan suolaista makumaailmaa kahvipöydän makeiden herkkujen vastapainoksi. Kakku oli eräänlainen "työvoitto" sillä tein voileipäkakun ensimmäistä kertaa ja minkä vastaanoton kakku saikaan! Kaikki meni, hujauksessa, eikä aluselle jäänyt muruakaan.

En ole erityisesti voileipäkakun ystävä joten tämä oli haasteellinen tehtävä. Siksi kakun toteutus on jäänyt ja jäänyt toteuttamatta koska jouduin menemään täysin vieraalle maaperälle, oman mukavuusalueeni ulkopuolelle.

Kakun reseptinä toimi useampi ohje ja täytteiden toteutus perustui täysin siihen että mikä makuyhdistelmä voisi omasta mielestäni maistua hyvälle. Leivätkin valikoitui sen mukaan mistä itse pidän. Mentiin täysin mutu tuntumalla ja tällä kertaa se kannatti! Työteliäin vaihe oli saada kokoon paketti, monien reseptien viidakosta, joka saattaisi olla yksinkertaisesti sanottuna hyvä.

Tämän voileipäkakun myötä uskaltaudun tekemään varmasti suolaisia kakkuja enemmänkin ja koko "projekti" oli loppupeleissä todella mielenkiintoinen alusta loppuun saakka. Siitä ensimmäisestä leivän siivusta, aina siihen saakka kun viimeinenkin viinirypäle löysi paikkansa salaattipediltä. Onneksi sain vihdoin ajatuksesta kiinni ja lähdin rohkeasti kokeilemaan miltä tuntuu kulkea, tällä kertaa onnistuneesti, vieraammalla maaperällä.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti