Tänä vuonna anoppini toivoi äitienpäivälahjaksi ison kermaisen kakun jonka välissä tulisi olla mustikkaa ja vaniljaa. Toiveena oli myös herkullinen kinuskikuorrute ja minä komppaan aina toivetta jossa on sana kinuski, vaikka vain sivulauseessa!!
Kakusta tuli sanomattakin herkullinen. Mustikka, vanilja ja kinuski täydentävät taivaallisesti toisiaan. Siihen vielä ihanan raikas kerma höystettynä vaniljakreemillä niin voin kertoa että tämä kokonaisuus teki kakusta likipitäen liiankin herkullisen. Tällä koostumuksella tulee varmasti tehtyä kakku jos toinenkin.
Kakun koristeeksi tein muutamia omenankukkia sekä hortsensioita. Tämä kakku ei muuta tarvinnut. Joskus yksinkertainen on kaunista ja itseasiassa, aika useinkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti