YSTÄVÄNPÄIVÄ

Mikä ihana syy leipoa jotain makeaa mutta jossa on mukana myös aavistus kipakkaa kirpeyttä.

Tämä kakku sai kruunukseen kukka- ja muotoilumassasta tehdyt kaareutuvat sydämet. Sydämien luo johti ruusujen täyttämä polku. Ruusujen välistä pilkotti, satunnaisesti, muutamia mielikuvituksen värittämiä ruusunlehtiä. Ja jotenkin ruusuista tuli vaaleanpunaisia vaikka en tunnusta itseäni mitenkään vaaleanpunaisen ystäväksi. Ja jostain syystä, monet leivonnaiseni/koristeet, saavat juurikin nuo vaaleanpunaiset ruusut rinnalleen. Ja jostain syystä, vuosia sitten, heinäkuun helteen alla, myös morsiuskimppuani koristivat vaaleanpunaiset ruusut. Jollain omituisella tavalla tuo vaaleanpunainen kietoutuu ja taipuu moneen. Ehkä minä sitten olenkin vaaleanpunaisen ystävä, jollain selittämättömällä tavalla :)

Kakun suklaisen kuoren alle kätkeytyi vadelman- ja suklaamoussen täydellinen liitto. Kirpeää ja makeaa, niillä yleisesti katsottuna onnistuu.

Koristeet;

- Renshaw, pinkki sokerimassa

- Renshaw, fuksian pinkki sokerimassa

- Renshaw, kukka- ja muotoilumassa, valkoinen

- Kaulintamassa, vaahtokarkin makuinen

- Efektisävy, helmiäinen Pearl White

- Städter, kimallepulveri vaaleanpunainen

- Koristejauhe, Twinkle White

- Confetin elintarvikeliima

- Confetin ruusunlehtimuotit, 3 kpl

- Ruusun terälehtimuotit, 4 kpl

MUSTIKKAMUFFINIT

Olen suuri muffinien ystävä ja luulen että blogini myötä se on tullut hyvin ilmi. Muffiniohjeita on äärettömän paljon, laidasta laitaan. Marjaisia, suklaisia, mausteisia, melkeinpä mitä vaan sattuu mieleen tulemaan. Eri variaatioita, niin koostumuksen kuin koristelunkin suhteen. Muffinit voi koristella tai yhtä hyvin jättää koristelematta. Helppoja tehdä, vähän tiskiä.

Alla olevan ohjeen mukaiset muffinit ovat marjaisia ja takuuvarmoja suosikkeja kahvipöytään. Tällä ohjeella voit tehdä muffinit myös esim. vadelmista tai puolukoista.

Mustikkamuffinit

(n. 10 kpl)

50 g voita tai margariinia

2 munaa

1 3/4 dl sokeria

3 dl vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria

1 1/2 tl leivinjauhetta

3/4 dl maitoa

200 g mustikoita

Sulata voi ja anna sen jäähtyä. Vaahdota munat ja sokeri. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Lisää jauhoja nuolijalla käännellen muna-sokerivaahtoon vuorotellen voisulan ja maidon kanssa. Sekoita taikinaan mustikat. Säästä hieman mustikoita muffinien pinnalle.Täytä muffinivuoat taikinalla. Ripottele pinnalle mustikoita.

Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia.

ECLAIR-LEIVOKSET (ranskalaiset tuulihatut)

Ajatuksissani on ollut useaan otteeseen että tekisin Eclair-leivoksia mutta olen jotenkin vain päätynyt tuttuihin ja turvallisiin muffineihin, ehkäpä jo liiankin tuttuihin sillä sitä jotenkin "jämähtää" siihen kaavaan mihin on vuosien saatossa mukautunut. Ehkä siksikin että tutuista leivoksista on helppo tehdä muunnelmia, soveltaa ja antaa mielikuvituksen laukata tehden samalla makeita sekä yllättäviäkin twistejä leivonnaisiin. Suuri kiitos sly ystävälleni joka lähetti minulle reseptin Eclair leivoksiin. Reseptisi vähän niinkuin "pakotti" minut hyvällä tavalla toteuttamaan ajatustasollani käyneen leivonnaisen :)

Eclair-leivokset toivat raikkaan tuulahduksen muffinien täyttämään keittiöön (joita muuten taas tein eriversioina) ja maistuivat niiiiin hyviltä! Ihan niin hyviltä kuin olin kuvitellutkin. Eclairia tehdessäni rupesin jo mielessäni soveltaamaan ohjetta mutta päätin pysytellä "kaavassa" joka on tietenkin järkevää kun kokeilee itselleen uutta reseptiä. Olen muutamia kertoja lähtenyt "omille teilleni" uusien reseptien kanssa ja joskus se on ollut hyvinkin onnistunut versio mutta välillä sitten vähemmän. Tällä ohjeella tein elämäni ensimmäiset Eclairit, meidän perheen "laskiaispullat" :)

Eclair-leivokset

Tuulihattutaikina

265 ml maitoa

210 ml vettä

2 rkl sokeria

150 g voita (jos suolatonta, lisää ripaus suolaa)

260 g jauhoja

8 munaa

Kuumenna maito, vesi, sokeri ja voi kattilassa kiehuvaksi ja lisää jauhot ja sekoita hyvin. Kypsytä levyllä n. 3-4 minuuttia, kunnes taikina on kiiltävää ja irtoaa reunoista. Anna jäähtyä huoneenlämpoiseksi. Lisää yksitellen kananmunat ja vatkaa hyvin. Laita taikina pursotuspussiin ja pursottele pellille n. 9 cm pituisia pötkylöitä. Leivonnaiset kohoavat runsaasti. Paista 220 asteessa 20 minuuttia ja sen jälkeen laske lämpötilaa 180 asteeseen ja paista 25 min. Älä avaa uuninluukkua kesken paiston, jotta leivokset eivät lässähdä.

Täyte 

2 dl kevytmaitoa

1/2 vaniljatankoa

33 g sokeria 

40 g maissitärkkelystä 

25 g muna

3/4 dl kermaa

Mittaa maito kattilaan, lisää vaniljatanko ja vaniljan siemenet. Kiehauta. Sekoita toisessa kulhossa keskenään muna, sokeri ja maissitärkkelys. Lisää ensin lusikallinen kuumaa maitoa munaseokseen, sekoita. Lisää sitten munaseos hiljalleen maitoon sekoittaen samalla. Anna vielä kiehahtaa ja ota pois levyltä, anna jäähtyä. Vaahdota kerma kuohkeaksi ja sekoita se vaniljakreemiin. Säilytä kylmässä.

 Halkaise hyvin jäähtyneet tuulihatut pitkittäin ja pursota pohjalle ensin hillo (käytin vadelma- ja mansikkahilloa) ja sen päälle itse täyte. 

Kuorrutus

100 g tummaa suklaata

3/4 dl kuohukermaa

Paloittele suklaa. Lämmitä kerma kattilassa lähes kiehuvaksi. Kaada kerma suklaapalojen päälle ja sekoita tasaiseksi. Kasta eclairien kansipuoli suklaaseen, anna jähmettyä jääkaapissa. Kun suklaa on jähmettynyt voit asettaa suklaisen kannen vaniljatäytteisen pohjapalan päälle. Leivokset ovat viimein valmiita nautittavaksi! 

VINKKI!

- Eclair:n voi kuorruttaa myös näin; 

200 g tomusokeria

30 ml vettä

5 ml sitruunamehua

elintarvikeväriä

Sekoita tomusokeri, vesi ja tilkka sitruunamehua tasaiseksi. Lisää halutessasi elintarvikeväriä. Sivele kuorrute kevyesti leivosten päälle!

Runebergintortut

on kehittynyt kansallisrunoilijan aikana eläneen porvoolaisen kondiittorimestarin leivonnaisesta, joita runoilijan sanotaan nauttineen aamiaiseksi. Usein kuullun käsityksen mukaan runebergintortun kehitti kansallisrunoilijan vaimo Fredrika, jonka tiedetään tehneen miehelleen vehnä- ja korppujauhoista, keksimuruista ja manteleista vadelmahillolla ja sokerikuorrutuksella koristeltuja leivoksia. Tarina kertoo, että Runebergillä oli makean nälkä ja hän pyysi vaimoltaan jotain makeaa, mutta sitä ei kuitenkaan kaapeista löytynyt. Niinpä Fredrika teki leivonnaisen niistä aineksista mitä hänellä oli.

Alkuperäisestä Fredrikan reseptistä on olemassa lukuisia muunnoksia. Alla oleva ohje on myös, monien muiden reseptien tavoin, muunnos alkuperäisestä. Tein torttuun vielä pienen "twistin" lisäämällä tortun sisään vadelmahyydykettä.

Leivonta-alan erikoistarvikeliikkeistä, ja isoimmista päivittäistavarakaupoista, löydät vuokia/muotteja joilla voit tehdä "oikeaoppisesti" korkeita Runebergin torttuja. Torttuja voi tehdä yhtä hyvin myös muffini- sekä kakkuvuokiin. Vain mielikuvitus on rajana.

Runebergintortut

(n. 10 kpl)

150g voita

1,5 dl sokeria

2 munaa

1,5 dl piparimurua/mantelirouhetta

2,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

vadelmasydän

3 dl vispikermaa

1/2 prk vadelmahyydykejauhetta

0,5 dl vettä 

kuorrutus

1-1,5 dl tomusokeria

n. 2 tl vettä

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Jaa taikina vuokiin. 

Paista 175 asteessa, uunin alimmalla tasolla n. 20-25 min.

Jäähdytä.

Torttujen jäähdyttyä kostuta tortut sokerivedellä, kutakuinkin runsaalla kädellä.  Muutoin tortuista tulee kuivahkoja ja se ei liene tarkoitus. Tortut voit kostuttaa myös punssilla, rommilla taikka konjakilla. Itse halusin käyttää sokerivettä koska tortut ovat tarjolla myös lapsille.

Valmista vadelmasydän;

  Kaiva jokaiseen torttuun omenaporalla kolo ja täytä torttu vadelmasydämellä seuraavasti.
Huom! Reseptin mukaisella määrällä tulee runsaasti täytettä joten voit kaivertaa huomattavasti isomman kolon vadelmasydäntä varten kuin minä kaiversin.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää hyydykejauhe, joka on ensin sekoitettu 0,5 dl kylmää vettä. Lusikoi vadelmamousse pursotinpussiin ja pursota kolot melkein täyteen. Pinnasta pitää tulla tasainen.  Lusikoi pinnalle pieni vadelmamarmeladi kasa ja tasoista se kauniiksi.  

Valmista kuorrute;

Tee tomusokerista ja vedestä sakea kuorrute. Seoksen tulee olla melko paksua ettei se valu, mutta kuitenkin sellaista, että pystyt sen pursottamaan vadelmamarmeladin ympärille. 

 Sonjan Sisustuspuodista löytyy valtava määrä erivärisiä, ja sävyisiä, organzanauhoja joita ei vain malta olla ostamatta ja käyttämättä kuvausrekvisiittana. Näihin kuviin kietoutui mukaan kaunis fuksianpinkki organzanauha kahdessa eri leveydessä. 

Helmikuun SLY paketti

Sain odotetun helmikuun Sly paketin, itseasiassa ensimmäisen Sly pakettini, jo heti kuun alkupäivinä.

Pakettia avatessani auringon säteet paljastivat melkeinpä varmuudella sen että jauhoja olisi ainakin luvassa.... Kyllä, jauhoja ja vaikka mitä! En olisi ikinä kuvittelut että paketti voisi sisältää näin paljon kaikkea ihanaa ja käytännöllistä. Leipojan juttuja, täydellistä. Paketti oli ajatuksella koottu kokonaisuus, ehdottomasti. Paketissa oli myös useita reseptejä ja reseptien mukana oli mm. Eclair sekä Bebe leivoksien ohje, kiitos ystävälleni :)   Tulen varmasti testaamaan joitain näistä resepteistäsi mitä minulle lähetit.

Loistavaa, että ystäväni oli lisännyt pakettiini myös maissitärkkelyksen. Maissitärkkelystä käytän päivittäisessä ruoanlaitossa että leivonnassa. Maissitärkkelys on myös loistava lisä kaulittaessa massoja. Eipä tartu massa kiinni alustaan, eikä tahraa mielestäni samoin kuin tomusokeri.

Harmi vain että posti ei tunne sääliä paketteja kohtaan sillä muutama pahvirasia (perunajauho ja maissitärkkelys) oli kokenut kovia ja repeytynyt ikävästi irvistäen kulmistaan auki. Pahvirasiat olivat pöllyttäneet paketin sisältä ja ulkoa puuterimaiseen lumeen kauttaaltaan. Toisaalta, talveen kuuluu pieni puuterilumi joten eipä tämä haitannut lainkaan. Olen suunnattoman tyytyväinen ihanaa, ihanaan ja vielä kerran ihanaan pakettiini! Kaikki toiveeni oli huomioitu, kiitos ystäväni missä sitten oletkin. Mielenkiinnolla, ja jännityksellä, odottaen maaliskuuta!

Paketti sisälsi;

- Pakastuspussit

- Mansikan makuinen tomusokeri

- Perunajauhot

- Maissitärkkelys

- Siro erikoishieno sokeri

- Dr Oetker, sydän koristekuvio

- Vaniljatanko

- Pandan valkoinen suklaa

- Tumma leivontasuklaa

- Vaahtokarkkeja

- Rengasmuotit

PÖLLÖ JA SIENET

jäi päivittämättä blogiini joten lisätäänpä nekin mukaan. Kuvan löytäessäni muistan hyvin että tehdessäni pöllöä, ja sieniä, oli ihanan keväinen päivä. Jännä juttu miten jotkin asiat jää syystä tai toisesta mieleen, ihan niin kuin se olisi ollut eilinen. Muistan senkin että aamulenkillä linnut lauloivat ja selvästi huomasi että kovaa vauhtia kesäkin lähestyy. Mikä ihana syy tehdä jotain kivaa lenkin päätteeksi :)

Koristeet olivat selkeästi vain ja ainoastaan kevätpäivän askartelua. Näille kavereille ei ollut oikeastaan mitään tarvetta mutta halusin tehdä elämäni ensimmäisen pöllön :)  ja unohtamatta kärpässieniä!

  Koristeet;

- Renshaw, suklaanruskea sokerimassa

- Renshaw, pinkki sokerimassa
-Renshaw, punainen sokerimassa

- Renshaw, musta sokerimassa

- Kaulintamassa, vaahtokarkin makuinen

- Wiltonin oranssi pastaväri

- Wiltonin ruskea pastaväri

- Wiltonin valkoinen väriaine

- Elintarviketussi Jet Black

- Confetin elintarvikeliima

   

KINUSKI-PUNAHERUKKA JUUSTOKAKKU

Halusin saada vaihtelua jo hyväksi todettuun kinuskitäytteeseen tuomalla siihen kirpeyttä jollain muulla marjalla kuin vadelmalla taikka puolukalla. Näistä kumpikin on kyllä loistava pari kinuskille. Valinta ei varmasti mene pieleen, sen voin luvata. Tähän kakkuun tuli "uutuutena" punaherukka. Eikä mennyt kauheasti pieleen tämäkään versio. Ei oikeastaan lainkaan pieleen.

Punaherukka on näytellyt pieniä, ja isompiakin, rooleja leivonnaisissani johtuen siitä että meillä on punaherukkapensaita pellon laidalla riittämiin. En tiedä mitä lajiketta lienevät mutta punaherukat ovat isoja ja todella mehukkaita. Sen lisäksi niitä tulee valtavasti. Yhtenäkään vuonna ei olla jääty ilman suurta marjasaalista. Pakko kyllä myöntää että olen ruvennut hyödyntämään punaherukkaa vasta viime vuosina. Ennen ne jäi puskaan ja linnuilla oli mahtitarjoilut siellä pellon laidalla. Viime kesänä poimittiin reilusti yli 200 litraa punaherukkaa joista suurin osa meni tutuille koska omat pakastintilamme ovat rajalliset. Vaikka meillä onkin kaksi pakastinta niin eihän niihin yksittäistä lajiketta voi ladata satoja litroja. Pakastimeen kun kerätään kaikki kauden marjat.

Suosin leivonnaisissani ja muissakin tekeleissäni ehdottomasti kotimaista marjaa. Joko lähituottajilta, tutuilta taikka ihan itse poimien. Suomen luonto tarjoaa mahtavat marja-apajat, ei nyt tietenkään joka vuosi, joten ne kannattaa hyödyntää. Etenkin kun miettii mitä litrahinta on sesonkiaikana.

Kakun koristeluun en kerinnyt panostamaan koska "tilaus" tuli viime tipassa. Kakku sai kuitenkin kinuskikiilteen päälle pienet "kermakasat" sokerihelmineen.

Bambi

aiheinen kakku valmistui lumiseen, valkoisena hohtavaan talveen. Tammikuuhun, joka oli vihdoin saanut lumipeitteen pakkasien kera. Ihana talvi, niin odotettu ja vihdoin täällä. Tuoden mukanaan lumityöt kotipihalla. Tuoden mukanaan luistelun riemun ja ilon kiljahdukset pulkkamäessä. Punaiset posket ja punaisen nenänpää. Narskuva lumi jalan alla. Auringon kimaltavat säteet lumihangessa loihtien ympärilleen sanomatonta talven taikaa. Valkoista ja hopeaa, timanttien loistetta. Kaikkea sitä ja paljon muuta. Talvi.

Tälle kakulle ei oikeastaan ollut valmista kahvipöytää minne se asettuisi. Kakku syntyi hetken ajatuksesta, talven ja lumihiutaleiden inspiraatiosta. Valkoisesta ja hopeasta. Siinä se kakku sitten olla nökötti vanhan pirttipöydän päällä, ihan kuin olisi aina siihen kuulunutkin. Kuin sattumalta saatiin kotimatkallaan oleva kaverimme pysähtymään hetkeksi meille joten näin pieni kakkunen otti paikkansa juuri siitä mihin sen oli nähtävästi tarkoituskin jäädä. Pirttipöydällemme. Niin sitä keitettiin tammikuun hämärtyvässä illassa kahvit ja turistiin mukavia maistellen samalla vadelma- ja punaherukkatäytteistä kermakakkua.

Kakun täyte oli ns. testiversio. Olen tehnyt tämän täytteen aikaisemminkin, mutta vain eri marjoilla/hedelmillä. Tähän versioon halusin saada raikkautta ja talvista kirpeyttä. Mikä olisikaan mahtavampi yhdistelmä tällä ajatuksella kuin vadelmien ja punaherukoiden hurmaava liitto. Lopputulos oli se että vadelmien ja punaherukoiden liitto saattaa olla jopa yksi parhaimmista ja luulen että tätä tulee tehtyä jatkossakin. Tämän kokeiluversion oli pakko olla hyvää sillä täytekakkuja välttelevät lapsetkin lusikoivat kakkua tyytyväisenä. Lapset, joiden posket hehkuivat punaisina pulkkamäki reissun jäljiltä.

Bambi kakku

(15 cm vuoka)

Pohja;

4 munaa

1.5 dl sokeria

1.5 dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

Voitele kakkuvuoka margariinilla ja jauhota vuoka gluteenittomilla korppujauhoilla.

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää munasokerivaahtoon. Sekoita nuolijalla varoen. Kaada seos kakkuvuokaan.

Paista uunissa 175 asteessa, n. 30 minuuttia.

Täyte;

2 1/2 dl vaahtoutuvaa kevytvispiä (laktoositon)

250 g rasvatonta maitorahkaa (laktoositon)

250 g marjasekoitusta (esim. mansikoita, vadelmia, herukoita)

1/2 dl sokeria

1/2 dl vaniljakreemijauhetta

Vatkaa kevytvispi vaahdoksi. Sekoita joukkoon muuta aineet.

Kostutus;

2 dl maitoa (laktoositon)

1 tl vaniljasokeria

Kuorrutus;

4 dl vispikermaa (laktoositon)

 2 rkl vaniljakreemijauhetta

Vatkaa vispikerma ja vaniljakreemijauhe hyvin sekaisin ja kuorruta kakku.

Kyllä elämä on mukavaa, kun vain ymmärtää ottaa ohikiitävistä hetkistä kiinni. Nauttia niistä pienistä hetkistä, juhlasta, ja eritoten arjesta sillä arjesta elämä pääosin muodostuu. Ne pienet hetket ovat niitä onnen murusia, mitä ei kannata jättää huomioimatta. Niistä murusia kasvaa aikanaan makea kakku. Näissä mietteissä katsoin keittiön ikkunasta ulos. Siellä, ulkona, ison pihakuusen oksista putoili hiljalleen lunta ja keittiön täytti lämmin puheensorina. Vanhassa puuhellassa loimotti tuli vielä hetken, ennen kuin hiipuisi unilleen, ja tienoo valmistautui hiljalleen vastaanottamaan lähestyvää yötä metsän eläinten leikkiä kuunnellen. Olikohan se bambi joka pudotteli lumisista kuusista pehmeää ja utuista lunta maahan, jänöjussien jättäessä lumihankeen pieniä käpälänjälkiä?

SUKLAATIIKERIMUFFINIT

ovat aina yhtä suosittuja ja niin herkullisia. Sehän on sanomattakin selvää :)

Muffinien ohjeen olen napannut erään leivontakirjan sivuilta vuosia sitten. Kirjan nimeä en nyt muista sillä olen kirjoittanut ohjeen reseptikansiooni jossa sijaitsee ne ohjeet, helmet, joita tehdään vuodesta toiseen. Välillä niitä vähän muokkaillaan makumieltymyksien mukaan mutta alkuperäinen resepti on aina se ainoa ja oikea jonka pohjalta runko on rakennettu.

Suklaatiikerit
(12 kpl)

ainesosat

4 dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

1 dl tomusokeria

2 tl leivinjauhetta
 2 tl vaniljasokeria

2 kananmunaa

 1 dl maitoa

100 g voita

50 g valkosuklaata

50 g tummaa suklaata

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata suklaat eri kipoissa, sulata myös voi. Sekoita kuivat aineet, kananmunat, maito ja sulatettu voi kerralla nopeasti vatkaimella sekaisin. Jaa massat eri kulhoihin, sekoita toiseen puoleen sulatettu valkosuklaa ja toiseen sulatettu tumma suklaa. Laita massat kahteen eri pursotinpussiin. Pursota kumpaakin massaa yhtä aikaa muffinivuokiin. 

Paista muffineja uunin keskitasolla 200 asteessa, noin 15-20 minuuttia.

Koristele muffinit haluamallasi tavalla.

MINION, KEVIN

on nuorimmaiseni rakas minioni jota löytyy meiltä pehmona sekä pieninä, vähemmän pehmeinä, leluhahmoina. Ne sitten leikkivät sulassa sovussa, välillä toki vähemmän sovussa, frozenista tuttujen tyttöjen sekä iki-ihanan Olaf lumiukon kanssa. Poikia tähän leikkiin ei huolita joten Kristoffista ei tässä yhteydessä sovi mainita vaikka Kristoff meiltä löytyykin, ja vielä tuplana.

Tämän kakun tarina on suuri rakkaus Keviniin joka ei sen enempää esittelyjä kaipaa!

Koristeet tein pääosin kukka- ja muotoilumassasta mitä en yleisesti suosittele lainkaan lasten kakkuihin. Tämä kakku tulee kuitenkin meidän omaan kahvipöytään joten osaan "varoittaa" vieraita etukäteen koristeiden kovuudesta. Toki, näitä koristeita ei syödä. Ne vain siirretään kakun päältä pois kunhan ovat tehtävänsä suorittaneet. Kukka- ja muotoilumassan suuri etu on vain se että massa kovettuu nopeasti ja on äärettömän hyvä juurikin hahmojen tekoon sekä kukkien. Tämä kakku koristeineen tuli ajatukseeni vasta pari päivää sitten joten Renshawn "tavallinen" sokerimassa ei ollut vaihtoehto minionin tekoon, tai yleensäkin isojen hiutaleiden tekoon, joilta vaaditaan koossa pysymistä. Toki, ns tavallisen massan sekaan voi sekoittaa CMC-jauhetta. CMC-jauhe poistaa sokerimassasta kosteutta, ja tekee massasta näin ollen joustavampaa, nopeammin kuivuvaa ja koristeista kestävämpiä. Pienet hiutaleet ja lumipallot tein vaahtokarkkimassasta joten ne voi korjata parempaan talteen eli massuun :)

Täytteenä kakussa yksi rakastetuimmista, puolukkakinuskimousse.

VINKKI

Mikäli päädyt käyttämään koristeiden teossa ns tavallista sokerimassaa niin laita CMC-jauhetta annosteluohjeella 250 g:n sokerimassaa n. 1 tl CMC-jauhetta (tai vastaavasti pienempään määrään 125 g:n, n. 1/2 tl CMC-jauhetta). Käytä massa saman tien. Se ei kestä säilytystä, koska kuivuu niin nopeasti. 

CMC-jauheesta voit valmistaa myös elintarvikeliimaa veden avulla. Sekoita lämpöiseen veteen (0,5 dl) 1/4 tl jauhetta, sekoita ja anna tekeytyä muutama tunti ennen käyttöä. Liima säilyy kannellisessa purkissa noin viikon verran huoneenlämmössä.

KINKKUVOILEIPÄKAKKU

valmistui nimpparipöytään makeita herkkuja tasapainottamaan.

Totta puhuttuna mieheni toivoi voileipäkakkua joten pitäähän raskaan työn raatajaakin palkita hyvyyksillä. Hän ei ole makeiden kakkujen, ym leivonnaisten, ystävä joten mielestäni oli enemmän kuin reilua pyrkiä täyttämään kahvipöytä niin että jokaiselle on tarjolla jotain mieluista.

Kokosin voileipäkakun ensimmäistä kertaa pyöreään muotoon ja se oli kyllä aika hauskan näköinen ilmestys :)  ehkä teen seuraavaksikin kakun tähän malliin?!

SUKLAAMUFFINIT

valmistui nimpparisankarin toiveesta. Pikku sankarini ei pidä täyte- eikä voileipäkakuista niin tein hänelle herkun josta hän pitää! Sitä paitsi, eihän juhlapöytä ole mitään jos sankarille ei löydy mieluista suupalaa! Tosin, maistui nämä muillekin ;)

Sankarin ohjeistuksen mukaan jokaiseen yksittäiseen muffiniin piilotettiin ns suklaasydän eli pala suklaata. Päälle pursottelin herkullista suklaakuorrutetta jonka sai lusikoida suuhunsa ennen kuin pääsee käsiksi itse asiaan eli muffiniin ja sen makeaan suklaasydämeen. Muffinit koristeltiin kaulintamassasta tehdyillä lumihiutaleilla sekä hortensioilla. Hortensiat säivät värinsä Pacific Blue sävyisellä helmiäis efektisävyllä.

Muffinitaikinan kaadoin iki-ihaniin frozen muffinivuokiin jotka löysimme tyttöjen kanssa Citymarketin valikoimasta. Yllätyksekseni muffinivuoat olivat ns. paksua ja ryhdikästä paperia. Mikä ihana yllätys sillä em ominaisuuden vuoksi (paksu paperi, oletan) suklaataikinan rasva ei päässyt läpäisemään muffinipaperivuokaa. Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin rasvan läpi tunkeminen muffinipaperivuoasta. Toki, muffiniopaperivuokia voi latoa useampia päällekkäin, näin se ensimmäinen ikävämmän näköinen rasvainen muffinipaperivuoka ei hypi silmille.

Uunidonitsit

ovat lasteni ehdottomia suosikkeja.

Ensimmäiset versiot donitseista herätti lapsissa kysymyksiä kuten seuraavaa eli äiti, miksi näissä ei ole reikää keskellä... no, koska äiti laittoi liikaa taikinaa vuoan koloihin vaikka ohjeessa selvästi luki että täytä kolo puoleenväliin asti, niin minähän en uskonut, vaan täytin kolon melkein koko syvyydeltään ☺  Tekevälle siis sattuu ja kaikesti oppii mutta niinkuin näette, nyt meidän donitseissa on todistettavasti reiät keskellä, kuten kuuluu!!!

En oikeasti voi olla kehumatta kuinka mielettömän hyviä donitseja tällä ohjeella tulee, eikä näitä todellakaan saata vastustaa ♥  Ohjeen löysin Emma Iivanaisen leivontakirjasta joten ohjeen "kunniaa" en voi ottaa itselleni. Muokkasin ohjetta hieman omaan makuuni jättämällä kardemumman pois kokonaan ja mielestäni donitsit eivät edes kaivanneet kardemummaa joten sen voi halutessaan jättää aivan hyvin pois.

Donitsit

(12 kpl)

aineosat

3 dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

2 tl leivinjauhetta

1 tl kardemummaa

1/2 tl suolaa

1 kananmuna

1 1/2 dl maitoa

1/2 dl rypsiöljyä

Voiteluun
50 g voita

kuorrute

200 g tummaa suklaata

koristelu

nonparelleja ja sokerimassakukkia

ohje

Sekoita keskenään vehnäjauhot, sokeri, leivinjauhe, kardemumma ja suola. Sekoita toisessa kulhossa kananmuna, maito sekä rypsiöljy. Lisää kuivat aineet nesteisiin ja sekoita taikinaa. Siirrä taikina pursotinpussiin ja pursota donitsit vuokaan täyttäen kolot puoleen väliin asti. Mikäli käytössäsi ei ole pursotinpusseja niin voit lusikoida taikinan vuoan koloihin.

Paista 200 asteessa,  n. 8 minuuttia.

Sulata tällä välin voi mikrossa tai liedellä. Anna donitsien jäähtyä hetki vuoassa ja kumoa ne sitten leivinpaperin päälle jäähtymään. Voitele donitsit pullasudin avulla heti paiston jälkeen sulatetulla voilla.

Sulata suklaa varovasti mikrossa tai liedellä. Värjää suklaata halutessasi jauhemaisilla elintarvikeväreillä. Kasta donitsit kuorrutteeseen ja koristele esim. nonparelleilla, erilaisilla sokerimassakukkasilla tai kookoshiutaleilla.

RISTIÄISKAKKU TYTÖLLE

pienen Ada tyttösen ristiäisiä juhlittiin keskellä kauneinta, lumisen valkoisena hohtavaa, talvea ja minä sain kunnian tehdä hänen ensimmäiseen suureen juhlaansa kakut.

Adan äidillä oli toiveena hempeän vaaleanpunainen ja puhtaan valkoinen värimaailma jossa olisi koristeena helminauhaa, herkkää pitsiä, pieniä kukkasia ja vauva ristiäismekossaan. Näillä ohjeilla rakentui kokonaisuudessaan kaunis kakku.

Kakku täytettiin toiveenmukaisesti kuningatar- ja vaniljamoussen yhdistelmällä.

Kakun kuvan napsaisin kiireellä vasta työpaikallani sillä tämä talven armoton pimeys aamutuimaan ei sovi lumialleni. Niinpä päätin odottaa talviaamun heräämistä täyteen loistoonsa ja antaa luonnonvalon hoitaa tehtävänsä. Toki kakun kuvauspaikan määritteli myös odottamaton auton takalaatikon jumitus joka pääsi yllättämään totaalisesti ja laittoi aamun aikataulun uuteen uskoon.
 
Olin alustavasti sopinut että tuon kakut juhlapaikalle, ennen työpäivääni, mutta takalaatikko muutti suunnitelmat. Onneksi juhlijat olivat osanneet varautua siihen että saattaisivat joutua hakemaan kakut työpaikaltani. Tosin kakkujen piti selviytyä puoleenpäivään asti kylmässä autossa joka ei välttämättä ollut paras ajatus. Liian kylmä ilma kun voisi jäädyttää kakut ja tämä seikka toi taas oman pienen jännitysmomenttinsa aamuun. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin! Kakut pääsivät juhliinsa ja olivat lunastaneet oman paikkansa kahvipöydästä ulkonäöllään ja mikä tärkeintä, makumaailmallaan :)

Lahjan parhaan jos lapselle antaa vois, 

vierelle jonkun kulkua turvaamaan tois, 

pölyt pienen tytön polvista pyyhkimään pois. 

Onnea, iloa, ihmeitä koettaviksi, 

hyviä hetkiä kera rakkaiden elettäväksi,

kaiken tään pienelle lahjaksi sois. 

Nyt paljon onnea elämää varten, 

lahjoja hyvien haltijatarten!

KINKKUVOILEIPÄKAKKU

lähti matkaan makean kakun kaveriksi.

Kuvia on näin aamusta hieman hankalaa ottaa kun valotus on mitä on. Kuvat pitäisi ehdottomasti ottaa luonnonvalossa mutta sitä ei talviaamuisin ole tarjolla. Kuvaan kakkuni ym. leivonnaiset loistavalla Lumiallani joten kuvien laatu ei ehkä ole se kaikkein mahtavin mutta näillä olen päättänyt pärjätä, ainakin toistaiseksi. Jossain vaiheessa koetan panostaa kunnon järjestelmäkameraan mutta kaikki aikanaan. Nautin niin suunnattomasti kakkujen tekemisestä ja koristelemisesta että minulle on jäänyt ns kakkoseksi kuvien laadun herätteleminen. En tunne siitä hirveää huolta mutta välillä kuvien laatu harmittaa kuten tänä aamuna.

Tänä aamuna harmitti sitäkin enemmän kyllä auton pakkasesta ja jäästä jumittunut takalaatikko joka ei auennut nätisti kiskomalla eikä sitten muuten mitenkään muullakaan tavalla. Eipä tullut mieleen, vaikka olisi tietenkin pitänyt, että takalaatikko ei aukea jos sitä ei näillä pakkasilla välillä käytä, tai vastaavasti sulattele. Pakkaan pääsääntöisesti aina kakut isoihin styroxlaatikoihin jotka eivät mahdu muualle kuin juurikin takalaatikkoon joten siinä sitten seisoin hölmönä takalaatikon edessä joka ei auennut, ei edelleenkään. Styroxlaatikot eivät mahdu auton lattialle sisätilaan, eivätkä sovi penkille koska penkki ei luonnollisestikaan ole suora. Siinä sitten piti sooloilla ja loppujen lopuksi kakut lähtivät matkaan toinen styroxlaatikossaan takapenkillä, kiinni turvavöissä ja penkki fyllattyna tyynyillä ym. Toinen kakku pääsi viralliseen pahviseen kakkulaatikkoon jonka asetin viereeni etupenkille. Etupenkki oli "vuorattu" styroxlaatikon kannella ja jääkaapin ylimääräisellä lasilevyllä.

Oli siis kunnon aamujumppa kakkujen kera :)  tuo kaikki jumppa oli kuitenkin vaivansa väärti ja kakut pääsivät onnellisesti perille juhlapaikkaansa pienien kommelluksien myötä. Mikä parasta tässä kaikessa onkaan niin yksinkertaisesti tekemisen ilo ja se kun kuulee että kakku oli herkullinen. Niinkin herkullinen että juhlien vieraat olivat ottaneet lisää kakkua, nekin jotka eivät niin välitä voileipäkakuista. Näin kotikokkina, ihan itse oppineena, voin vain olla äärimmäisen onnellinen siitä että niin moni on luottanut minuun juhliensa tarjoilujen suhteen. Jokainen juhla on omanlaisensa, tärkeä ja ainutlaatuinen että ei voi oikeasti muuta kun olla nöyrä ja otettu kaikesta kiitoksesta mitä olen saanut oman rakkaan harrastukseni myötä. Tästä on taas hyvä jatkaa uusien haasteiden pariin.

Mokkapalat

valmistui meidän yllätys kyläilijöille (veljeni sekä Nella koira) joista toinen "kyläilijä" väsähti illan mittaan saamistaan rapsutuksista sekä halauksista. Tuo väsähtänyt tyyppi ei ollut siis veljeni :)

Meillä tarjoillaan kahvin kanssa pääsääntöisesti aina jotain itse tehtyä mikäli aika antaa periksi, ja yleensä antaa. En osta juurikaan kaupasta herkkuja sillä mielestäni kotona tehty on parasta. Maukasta ja varmasti uunituoretta. En väitä etteikö kaupastakin saisi herkullisia leivonnaisia mutta tämä on minun tapani tehdä asioita. Ei varmasti oikea, eikä varmasti ainoa tapa, mutta yksi tapa kuitenkin.

Alla oleva ohje löytyi leivontakirjastani vuodelta 2009. Vuodelta, jolloin nuorin tyttäreni syntyi. Blogistani löytyy hyvinkin samantapainen ohje, joka juontaa lapsuudestani ja on mielestäni se ainoa oikea, mutta tämäkin on ehdottomasti kokeilemisen ja maistamisen arvoinen suklainen piirakka.

Mokkapalat

(pellillinen)

pohja;

3 kananmunaa

3 dl sokeria

5 dl vehnäjauhoja

3 tl leivinjauhetta

3 tl vanilliinisokeria

2 rkl kaakaojauhetta

2 dl maitoa (laktoositon)

200 g sulatettua voita(laktoositon)

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää keskenään sekoitetut jauhot vuorotellen maidon kanssa. Sekoita lopuksi joukkoon sulatettu rasva. Paista leivinpaperilla vuoratun uunipellin päällä uunin keskitasolla.

Paista uunissa 200 asteessa, n. 15-20 minuuttia.

 

Kuorrutus;

4 dl tomusokeria

5 rkl sulatettua voita

2 tl vaniljasokeria

2 rkl kaakaojauhetta

vahvaa kahvia

Valmista kuorrutus sekoittamalla ainekset sekaisin, lisää kahvia sen verran että seoksesta tulee notkea. Levitä valmis kuorrutus jäähtyneen piirakan päälle. Koristele esim. nonparellein ja sokerimassakukkasin.

Meidän nelijalkainen kyläilijä, Nella koira. Niin suloinen ja ihana pakkaus. Rakkaalla lapsella, myös karvaisella lapsella, on yleensä monta lempinimeä ja tytöt nimesi hänet Irviksi. Tytöt lauloivat Irville laulun (halimisien ja rapsutuksien lomassa), Pieni tähtönen, joka oli muunneltu Irville sopivaksi. Kertosäe menikin näin; pieni Irvinen, kaunis suloinen, sinä olet viesti aamun uuden :)

RISTIÄISKORISTE, TYTTÖ

puettiin ristiäismekkoon johon soviteltiin kaunis pitsireunus.

Vastasyntynyt elämä nukkuu sylissä. Pieni suu on raollaan, silmät tiukasti kiinni. Puoli vuotta myöhemmin silmät säteilevät riemua, kun onnellinen pieni suu haukkaa palan maailmaa.

KINUSKI-PUOLUKKA KERMAKAKKU

pukeutui kinuski- ja kermavaahtoon. Vaahtojen alla herkullinen ja aina yhtä rakastettu kinuskimousse puolukoiden kera. Kakun päälle ripottelin muutamia pieniä suklaanpalasia, tummaa- sekä valkosuklaata.

Tarkkasilmäisille tiedoksi että otsikon mukaisesti kakku on laktoositon mikä ei tietenkään siinä mielessä pidä paikkaansa että valkosuklaa sisältää laktoosia (maitojauhe). Valkosuklaata voi toki itse tehdä jolloin siitäkin on mahdollista saada laktoositon versio. Maku ei kuitenkaan pääse liki kaupan valkosuklaata.

Tähän kakkuun "uskalsin" laittaa valkosuklaata koska tiesin että kenelläkään ei ole ns. laktoosivaivaa. Tässä vaiheessa moni varmaan ihmettelee että miksi sitten tehdä laktoositon kakku jos ei tarvitse. Yksinkertaisesti sanottuna siitä syystä että kaapissa sattui olemaan monta kermaa laktoosittomana :) Ostan pääsääntöisesti aina ison laatikon kermaa koska lähikaupasta tuo kerma loppuu aika-ajoin, ilman mitään sesonkiakaan. Olen myös huomannut että usein kakkuja pyydetään nimenomaan laktoosittomana, ihan vain varmuudeksi koska juhlijan perheessä ei välttämättä tiedetä kaikkien vieraiden yliherkkyyksiä tarjottavan suhteen. Tällöin on hyvä aina olla varalla laktoositonta kermaa jääkaapissa koska joskus kakkuja lähtee yllättävänkin nopeatempoisesti. Silloin ei ole aikaa ajaa isompaan kaupunkiin hakemaan muutamia kermatölkkejä :)

Sama pätee myös gluteenittomaan versioon. En tiedä onko allergiat ym herkkyydet lisääntyneet, vai tiedostetaanko ne vain aiempaa paremmin, mutta yllättävän paljon toivotaan myös gluteenitonta versiota. Suoraan sanottuna, jos saisin itse päättää niin tekisin kaikki kakkupohjat automaattisesti gluteenittomana. Gluteenittomasta jauhoseoksesta tulee ehdottomasti paras kakkupohja. Toki myös kalliimpi sillä jauhoseoksen hinta on aika "makea". Olen kuitenkin sitä mieltä että lopputulos on niin hyvä että se on tuon koko "makean" hinnan veroinen.

PINKKIÄ JA PITSIÄ

testimielessä.

Tämän kakun tarina on kiteytetty tuossa ensimmäisessä lauseessa. Halusin kokeilla miltä pitsi, ja tietenkin itse kakku eli kokonaisuus, näyttää kun pitsi "nostetaan" hieman kakun päälle.

Koristeet;

- Renshaw, fuksian pinkki sokerimassa

- Renshaw, pinkki sokerimassa

- Renshaw, vaaleanpunainen sokerimassa

- Kaulintamassa, vaahtokarkin makuinen

- Efektisävy, helmiäinen Vanilla Mist

- Städter, vaaleanpunainen kimallepulveri

- Wiltonin sokerihelmet, kulta

- Confetin pitsiaine, valkoinen

- Silikoninen pitsimatto 1

- Ruusun terälehtimuotit, 4 kpl

- Ruusu koristelumuotti, useita eri kokoja

- Hortensia koristemuotit

- Silikonimuotti, 3 helminauhaa

- Confetin elintarvikeliima

Ryhmä Hau ( Paw Patrol)

on jättänyt tassunjälkensä monien pienien lapsien leikkeihin ja nyt Ryhmä Hau löytyy myös kakusta!

Kakku on ihanan helppo tehdä ja sopii erinomaisesti aloittelevalle kakuntekijälle kuin kiireisellekin, jo kokeneemmalle tekijälle. Itse käytän kakkukuvia tasaisin väliajoin. Joskus toiveen mukaisesti ja joskus juurikin kiireen vuoksi.

Koristeet;

- Renshaw, pastellinvihreä sokerimassa

- Renshaw, suklaanruskea sokerimassa

- Renshaw, punainen sokerimassa

- Kaulintamassa, vaahtokarkin makuinen

- Efektisävy, helmiäinen Pearl White

- Wiltonin sokerihelmet, valkoinen

- Wiltonin minimuotit, sydämet

- Wiltonin silikonimuotti, fabric

- Confetin kukkamuotit, 4 kpl

- Confetin elintarvikeliima

- Valmis sokerimassa kakkukuva, Paw Patrol