Eetun syntymäpäiväkakku

koristeltiin syntymäpäiväsankarin harrastuksien pohjalta joten pääosaa näytteli frisbeegolf ja pyöräily.

Se ihanuus näissä kakuissa on aina että joka kerta tulee jotain uutta. Joko niin, että itse harrastus jonka suurta osaa kakun tulisi näytellä, onkin täysin vieras ja tulee tutuksi tätä kautta. Tai se, että kakkuun toivottu makumaailma onkin jotain aivan uutta ja makoisaa. Sitä tekemisen iloa ja välillä kasvukipujakin sen myötä. Mutta jokainen totta tosiaan, opettavaista ja niin mielekästä.

Olen tullut siihen tulokseen että kyllä tähän tarvitaan kuitenkin jonkinasteista luovaa "hulluutta" sillä tuskinpa kukaan vasten tahtoaan viettäisi vapaaehtoisesti kesäiset yöt vääntäen kakkuun koristeita. Tuskaillessa samalla elokuun mahdottoman kosteassa keliolosuhteessa sokerimassan kiukuttelua niin että massa ei halua asettua millään haluttuun muotoonsa. Vaikka taipuu se sitten kuitenkin pienellä avustuksella ja se lopputulos, -se palkitsee. Kun muodoton "kikkara" onkin yhtäkkiä jonkin mallinen ja ikään kuin herää eloon. Siinä on se juttu.

Ja paras juttu on se kun näkee kakun noutajan ihastuneen ilmeen, silloin voi olla varma että yhden yön lyhyet unet olivat kaiken väärti.

Lisättäköön vielä että tämän kakun koristeet olivat vaativuudeltaan helppoja joten niiden vuoksi ei tullut suurta luomisen tuskaa. Joskus vain ajatus saattaa olla kadoksissa ja siten ajatuksen hännän päästä kiinni saaminen onkin se suurin työ. Se oli tämän kakun "juttu", hännän päästä kiinni saaminen ;)

Onnea Eetu! 

Suklaahippukeksit

maistuvat taivaalliselta kahvin tai kylmän maidon kera.

Suklaakeksit ovat aina kuuluneet keittiöömme, ihan niinkuin perusvarusteena, joten niitä on löydyttävä. Aina. Toisinaan sattuu käymään niin että keksit ovat "yllättäen" loppu (meillä kun asuu useampi keksihiiri) ja tottakai niin että kauppa ei ole enää auki ja voi kuinka tylsää onkaan juoda kahvi ilman keksiä!

Niinpä asiaan piti tulla ratkaisu. Etsiä netistä huippuhyvä resepti (en todellakaan muista mistä tämän bongasin mutta kunniaa reseptistä en voi ottaa itselleni) ja tehdä keksejä itse ja totta tosiaan, -kuinka herkullinen tuo ratkaisu olikaan. Nykyään meillä tehdään pääsääntöisesti keksit itse ja niitä tehdään samalla sen verran enemmän että keksejä jää pakastettavaksikin. Nämä keksit ovat siitä(kin) ihania että pakastin ei pilaa keksien makua lainkaan. Ja voisinko sanoa, ovat ehkä vieläkin parempia. Ai niin, unohdinko mainita että pelkäästään jo taikina on taivaallisen hyvää!!! Tämän vuoksi minä ja lapset olemme niin ähkyssä taikinasta että valmiita keksejä ei välttämättä jaksetakkaan syödä kuin se yksi tai kaksi :)

Suklaahippukeksit

(15-20 kpl)

Taikina

2 dl sokeria

2 dl fariinisokeria

250 g voita

1 kananmuna

5 1/2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

3 tl vaniljasokeria

2 rkl öljyä

100 g suklaata rouhittuna

Mittaa sokerit, voi sekä kananmuna kulhoon. Sekoita hyvin sekaisin. Sekoita toisessa kulhossa vehnäjauho, leivinjauhe sekä vaniljasokeri. Lisää kuivat aineet voi-sokeriseokseen. Sekoita hyvin. Lisää vielä öljy ja suklaarouhe joukkoon ja sekoita.

Pyörittele keksimassa palloiksi leivinpaperille. Jätä muutamia senttejä tilaa jokaisen taikinapalleron väliin sillä taikinapallerot leviävät paiston aikana.

Paista 175 asteessa n. 12 minuuttia, kunnes keksien reunat saavat aavistuksen väriä ja pinta ei enää kiillä niin paljon.  Älä paista keksejä liian kauan. Keksien pitää olla pehmeitä kun otat ne uunista!

Anna keksien levätä n. 2-3 minuuttia uunipellillä jonka jälkeen voit siirtää keksit ritilälle jäähtymään kokonaan.

Voit korvata suklaarouheen ostamalla kaupasta esim. Dr Oetkerin maitosuklaahippuja. 

Pussissa on 100g joten yksi pussi riittää hyvin reseptissä ohjeistettuun määrään. Valmiit suklaahiput pitävät hyvin muotonsa paistettaessa joten ne ovat tämänkin puolesta oikein hyvä vaihtoehto suklaarouheelle. Suklaahippuja löytyy myös valko- ja tummasuklaa versiona. Valitse oma lempparisi. 

Taikinapalleroiden väliin kannattaa jättää muutama sentti pelivaraa jotta keksit eivät ota toisiinsa kiinni "lätsähtäessään"  uunipellillä. 

Valmiit keksit on hyvä sijoittaa ritilän päälle jäähtymään hetkeksi. 

Tämän jälkeen kannattaa laittaa kahvi tulemaan, ja etsiä se kahvikuppikin valmiiksi, jotta päästään nopeasti itse asiaan eli herkutteluun!!!

Unelmatorttu

on leivottu tänä kesänä jo niin monta kertaa todeksi että en pysy laskuissa mukana.

Lapset ovat löytäneet unelmatortun omakseen niin perusteellisesti että sitä pitää leipoa kerran viikossa ja voinen kertoa että on tullut itsekin syötyä pala jos toinen kuluneen kesän aikana. Tälläkin hetkellä yksi unelmatorttu odottaa pakkasessa koululaisia kotiin. Se unelmatorttu minkä eilen tein. Tosin, ei siitä ole enää jäljellä kuin tarkkaan lasketut palat, yksi jokaiselle. Eli neljä palaa.

Mihin ne muut hävisi.... no, syöty jo heti eilen kun torttu jähmettyi syötävään kuntoon jääkaapin ylimmällä hyllyllä.

Unelmatorttu

Pohja

3 kananmunaa

1 1/2 dl sokeria

1 dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

2-3 rkl kaakaojauhetta

Vatkaa kananmunat ja sokeri napakaksi, vaaleaksi vaahdoksi. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet varovasti sekoittaen. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratun uunipellin päälle.

Paista 225 asteessa, uunin keskitasolla, n. 7-10 minuuttia.

Kumoa pohja sokeroidun leivinpaperin päälle ja anna jäähtyä.

täyte

100 g voita (laktoositon)

3-4 dl tomusokeria

1 kananmunan keltuainen

Valmista täyte vaahdottamalla huoneenlämpöinen voi ja tomusokeri keskenään. Vatkaa keltuainen joukkoon. Levitä täyte pohjan päälle ja kääri rulla leivinpaperin avulla napakaksi rullaksi, nosta jääkaappiin.

Herkuttele!



* Alla muutamia käytännön VINKKEJÄ *

Torttupohjan muna-sokeriseos kannattaa vatkata paksuksi, vaaleaksi vaahdoksi. 

Tähän menee aikaa useita minuutteja. 

Täytteeseen tulee voita 100 g johon lisätään tomusokeri sekä kananmunankeltuainen. Lisättävän tomusokerin määrä on reseptin mukaan n. 3-4 dl, -minä laitan tuon 4 dl jotta täytteestä tulee tarpeeksi napakkaa.  

Pohja kumotaan sokeroidulle leivinpaperille. Sokerin sijaan voit käyttää myös tomusokeria, leseitä, manteli- ja pähkinärouhetta tai kookoshiutaleita.

Täytä ja rullaa kääretorttu heti kun pohja on jäähtynyt. Täytteeksi sopii, tämän lisäksi, lähes kaikki marjat tuoreina, soseina, survoksina tai hilloina. Useat hedelmät tuoreena, raasteena tai säilykkeinä ovat hyviä täytteitä. Vaahtoutuva vaniljakastike, maustetut rahkat ja tuorejuustot sopivat paitsi tortun täytteeksi myös kuorruttamiseen.


Täyttämisen jälkeen torttulevy kääritään tiiviiksi rullaksi joko pitkältä tai lyhyeltä sivulta. Kun käärit tortun lyhyeltä sivulta niin saat suuret viipaleet esim. kääretorttuleivoksiin.

Tämän jälkeen torttu laitetaan jääkaappiin "tekeentymään" niin että rullan sauma jää alaspäin.

Maatilan eläimet

matkasivat ystäväni tyttären syntymäpäiväkakkua koristamaan.

Kakkukoristeen toiveena oli maatilan eläimiä ja vinkkinä ystäväni mainitsi juurikin kuvan mukaiset eläimet. Ja niinhän se on että sitä saa mitä tilaa :)

Sain täyden vapauden itse toteutukseen joten tällä kertaa syntyi tällainen ihastuttava eläintrio. Pupu, kana ja lehmä. Eläimien mukana matkaan lähti myös tämä suloinen mini pianoharmonikka. 

Pianoharmonikka

ei sitten ollutkaan ihan niin helppo homma kuin kuvittelin, eikä toteutusta auttanut lainkaan ulkona (ja sisällä) vallitseva kostean lämmin elokuinen ilta.

Ystäväni oli varoittanut minua jo talvella että tulee tilaamaan tyttärelleen tämän vuoden puolella harmonikan kakkukoristeeksi.

No, nyt se hetki tuli ja olihan tuota harmonikkaa kiva tehdä, mutta minä kun en ole lainkaan harmonikka ihmisiä, niin oli se aika erityistä tehdä lonkalta harmonikasta jonkinasteinen "minikopio". Oman haasteensa totisesti toi kesäinen lämpö ja se kun tajusin alkuviikolla että kaapissani ei olekaan enää CMC jauhetta! Harmonikka piti nimittäin olla noutovalmiina perjantaina ja cmc-jauhetta tuli Confettiin vasta torstaina...  kyllä siinä pieni epätoivo iski hetkeksi mutta yön tunteina syntyi kuin syntyikin tämä pieni suloinen pianoharmonikka joka lähti matkaan heti perjantai aamuna.

Ellan hevoskakku

oli yksi lempiprojekteistani sillä hevoset ovat aina olleet lähellä sydäntäni.

Tämän kakun myötä mieleeni astui monen monet eletyt hetket hevosien parissa.

Hevosen selästä käsin tuli tutuksi Suomen kaikki, toinen toistaan, upeammat vuodenajat. Niin kesäiset hiekkatiet joiden varsilla kasvoi villejä lupiineja, kuin syksyn ruskan läpi kulkevat sänkipellot ja lumen narskunta kavioiden alla. Unohtamatta lainkaan kevättä jolloin kurjet ilmoittivat aurassaan saapuneensa kotisuomeen ja hevonen siihen ikäänkuin vastaten höristen että huomasi kurkien saapuneen.

Nuo kaikki hetket lapsuudesta, aina aikuisuuteen, elin rakastamieni hevosien parissa joista muutama erityinen ihanuus on jättänyt ikuisesti kavionjälkensä sydämeeni. Chorus, New Forest poni jollaista ei ole ollut toista eikä tule olemaan. Ikuisesti muistaen, mutta lainkaan unohtamatta Capoa, kaunista ja temperamenttista kimoa joka aina ensilumen saavuttua heitti komeat pukkilaukat pitkin lumista tienoota.

Kieltämättä kakkuprojekti herätti ajatuksen siitä että pitäisiköhän uskaltautua takaisin ratsaille monen vuoden tauon jälkeen? Siinäpä pureskeltavaa mutta voin sanoa että mieli on lähtenyt jo useasti talleille.

Ihanista muistoista palaten Ellan kakkuun johon toivottiin, hevosaiheen lisäksi, perussokeripohjaa mansikka- ja valkosuklaamousseilla. Muutoin sain vapaat kädet.

Vapaiden käsien myötä päätin vihdoin ja viimein kokeilla Confettiin, jo keväällä, saapunutta Rolkemin uutuus tuotetta. Rolkemin efektisävyjä löytyy hopeana, kultana sekä pronssina. Valitsin efektisävyistä hopean sillä se sopi parhaiten tämän kakun teeman mukaiseen koristeeseen eli hevosenkenkään. Lopputuloksena oli upea, täydellinen väri. En voi kuin suositella.

Pienen twistin kakkuun toi liukuvärjäys jonka saa helposti aikaiseksi värjäämällä osan kermasta valitsemallaan pastavärillä. Itse suosin Progelin pastavärejä ja tässä kakussa käytin Progelin pinkkiä pastaväriä. Bonuksena lisäsin kakkuun tummasuklaavaluman. Näin hevoskakku oli valmis.

Ihanaa syntymäpäivää Ellalle 

ja paljon mahtavia hetkiä hevosien parissa!

Kermakakku luokanvalvojalle

koostui herkullisesta kinuskimoussesta ja kirpeistä puolukoista.

Tyttäreni teki viime keväänä tehdä itse koristeet kakkuunsa jonka hän halusi antaa luokanvalvojalleen kiitokseksi menneestä lukuvuodesta. Sama kaava toistui tänä keväänä ja näin kesän kynnyksellä me kannoimme yhdessä kakun opettajalle jossa luki thanks for two school years.

On mielenkiintoista seurata vanhimman tyttäreni kädenjälkeä joka tuntuu selkeästi taipuvan omaan tyylinsä. Taiteellinen ja hyvin pelkistetty. Hänen kädenjäljessä näkyy myös hänen luonteensa. Taiteellinen, sellainen analysoija ja mietiskelijä. Sivusta seuraaja joka ei turhia sanele. Kuitenkin äärettömän herkkä ja samalla vahva. Miten ne kaksi piirrettä voikaan yhdistyä yhdessä sielussa? Sitä en tiedä mutta ne täydentävät toisiaan ja toivon että piirteet tukisivat toisiaan silloin kun luonteenlujuutta tarvitaan.

Tämän kakun myötä kevät päätti yhden aikakauden sillä tyttäreni luokanvalvoja vaihtuu syksyllä. En oikeasti tiedä kummalle se on kovempi paikka, minulle vai tyttärelleni sillä tämä luokanvalvoja on ollut meille kullanarvoinen. Tyttäreni koulunkäynti sai selvästi siivet alleen, ja sen myötä kaikki palaset ovatkin loksahtaneet yksitellen paikoilleen. Ei niin, ettäkö itsestään, ei suinkaan, vaan palaset ovat hakeutuneet ja hioituneet, omille, niille kuuluville paikoille.

En voi olla lisäämättä, tai sanomatta, että jotenkin tuntuu että elämä on ollut viimeiset vuodet jonkin aikakauden alkua ja jonkin loppua. Haikealla, mutta hyvällä tavalla. Jotenkin on konkretisoitunut samalla myös se kuinka rajallista elämä on ja kuinka huomisesta ei tiedä. Sekin on haikeaa ja samalla voimaannuttavaa. Elää päivä kerrallaan ja nauttia hetkestä. Siinä on yhdelle elämäntaipaleelle tehtävää. Oppia elämään hetkessä. Se ei ole kuitenkaan niin helppoa kuin luulisi.

Niinpä kesäkuun 3. päivänä me kuljimme vierekkäin kohti luokkahuonetta ja ojensimme kakun opettajalle joka kiitollisesti otti kakun vastaan. Ja niin yksi aikakausi loppui ja seuraava alkoi.

Kakkuun oli kiteytty kaikki olennainen joten suurella sydämellä,

- thanks for two school years!!!

Kermakakku luokanvalvojalle

sai kruunukseen suloisen mäyräkoira aiheisen piirustuksen.

Nuorempi tyttäreni rakastaa eläimiä yli kaiken ja se näkyy kaikkialla kuten leluissa, leikeissä, vaatteissa ja nyt myös kakuissa.

Siinä yhtenä iltana tuvan pirttipöydän ääressä syntyi tämä suloinen mäyräkoira joka meillä on myös Littles pet shop (eli lyhyesti lps) muodossa. Tuo lps on nimeltään NakkiRakki joka on valloittanut asuntomme jokaisen sopen. Ilman NakkiRakkia päivä ei olisi mitään :)

Joku ehkä olettaa että tungen oma-aloitteisesti kakkuja jokaiseen mahdolliseen tilaisuuteen mutta kerrottakoon että lapset ovat itse halunneet tehdä kakun ja koristeet. Toki autan aina tarvittaessa mutta pääsääntöisesti he tekevät o itse koristeet ja kuorrutteet. Minun vastuulleni jää, ainakin vielä, pohja ja täyte. En kuitenkaan kiellä, käsi sydämellä, ettenkö olisi äärettömän onnellinen siitä, että he ovat löytäneet käsillä tekemisen ilon ja sen että aina ei tarvitse ostaa jotain konkreettista, materiaa, jotta "lahjan" saaja saa hymyn huulilleen. Käsityön voima on siitä ihmeellinen että se on tehty ajatuksella (yhtään väheksyttämättä kaupasta ostettuja lahjoja) ja siten yksilöity juuri saajalleen. Tämän kakun saaja liikuttui niin että vesi kiersi silmissä kun pieni, vähän päälle metrin mittainen, tyttö ojensi pienen kakkusen opettajalleen kertoen mitä oli tehnyt ja miten.

Sillä hetkellä minäkin liikutuin ja olin tavattoman ylpeä omasta rakkaasta tyttärestäni. Että hän on juuri sellainen kuin on. Kaunis, vahva ja samalla niin herkkä. Huoleton ja räiskyvän värikäs. Minun tyttäreni. Rakas juuri sellaisena, omana itsenään.

Leppäkerttuvauvat

ihastuttavat söpöllä olemuksellaan.

Asiakas toivoi kakkuunsa persoonallista vauvakoristetta vaipalla joka olisi leppäkerttumainen. Niinpä ajatus lähti lentämään ja pieniä vauvoja leppäkerttuasusteineen syntyi useampi kappale. Yksi näistä lähti jo tilaajalleen mutta pari kpl:tta on vielä vapaana. Olisiko sinulla tarve juuri tällaiselle koristeelle? Jos on niin käy pikaisesti hakemassa omasi Raision Confetista.

Ja muistathan; -mikäli haluat yksilöllisen ja käsityönä valmistetun koristeen, esim. kastekakkuun, niin kipaise kurkkaamaan Confetti Raision (Itäniityntie 2, Laattasataman talo) koristevalikoimaa. Mikäli et löydä myyntitiskiltä mieluista kakkukoristetta niin osa koristeista voidaan valmistaa myös tilaustyönä, mahdollisuuksien mukaan. 


 

Mustikka-valkosuklaamuffinit

ovat kesäisen sadepäivän mielenkohottajia.

Nämä muffinit maistuvat niin herkullisilta ja tuovat veden kielelle jo pelkästään ajattelemalla muffinin sisältä löytyvää suklaayllätystä.

Kesää viedään hurjaa vauhtia eteenpäin ja kelit eivät ole olleet niin kesäisiä kuin olisi voinut odottaa mutta faktahan taitaa olla se että kesä on kauneimmillaan vasta heinä- ja elokuussa. Tiedä häntä mutta minä nautin yhtälailla kaikista vuodenajoista ja tietenkin myös mustikoista. Mustikka-aika ei kuitenkaan ole vielä käsillä mutta liikuttavan liki. Nyt onkin hyvä hetki tyhjentää pakkanen viime kauden marjoista ja leipoa niistä vaikka mitä makeaa. Itse aloitin pakastimen tyhjentämisen näillä :)

Ennen kuin päästää itse asiaan, eli leipomaan, niin mainittakoon reseptissä ohjeistettavan että valkosuklaa tulee rouhia taikinan joukkoon mutta tälle on toki vaihtoehto. Minä upotan jokaiseen paperiseen muffinivuokaan yhden kokonaisen suklaapalan niin että pursotan ensimmäisenä työvaiheena vuoan pohjaan hieman taikinaa. Tämän jälkeen pudotan kokonaisen suklaapalan taikinaan ja peitän taikinalla. Vuoka tulee täyttää kokonaisuudessaan n. 2/3 osaa vuoan tilavuudesta. Näin taikina ei pursu paistettaessa vuoan yli.

Mustikka-valkosuklaamuffinit

(n. 12 kpl)

taikina

100 g voita

2,5 dl sokeria

2 kpl kananmunia

1 dl maitoa

4 dl vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria

2 tl leivinjauhetta

0,5 tl suolaa

100 g valkosuklaata 

- tai vaihtoehtoisesti 12 palaa=1 pala/muffinivuoka

3 dl mustikoita

Sekoita kulhossa pehmennyt voi ja sokeri. Lisää sekoittaen kananmunat ja lopuksi maito. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vähitellen seokseen. Pilko valkosuklaa pieniksi kuutioiksi ja lisää kuutiot taikinaan. Sekoita hyvin. Lado muffinssivuokiin reilu ruokalusikallinen taikinaa ja ripottele päälle jäisiä

mustikoita. Lisää mustikoiden päälle vielä toinen ruokalusikallinen taikinaa ja ripottele lopuksi päälle mustikoita. 

Paista 200 asteessa, noin 20-25 minuuttia. Anna jäähtyä. 

Kesälomakakku

sisältää kaikkea mitä rentoon kesään kuuluu!

Varvastossut on selvästi tämän kakun juttu ja kaikki muu pikkukiva on vain lisäpotkua kesään joka ei ehkä tänä vuonna ole ollut niin lämmin kuin olisi sopinut toivoa.

Kakun lähtökohta on selvästi se että kaikki koristeet voi tehdä vapaalla kädellä eikä muotteja tarvita lainkaan. Eli näissä tuumissa lähdetään rakentamaan kesää kakkuun ja näin se onnistuu!

Tarvitset; 

kakkupohjia 15 ja 20 cm

funcakes:n sokerimassoja

vaahtokarkinmakuista kaulintamassaa 

wiltonin tulipunainen pastaväri

elintarvikeliima

kukkalankaa 

pilli

keksejä

ylin kakku; 

halkaisija 15cm

korkeus 7,5 cm

kuorrutukseen; n. 350 g vaahtokarkinmakuista kaulintamassaa. Kaulintamassaa myydään 250 g ja 1 kg:n paketeissa joten ostaisin 2 x 250g pakettia. Ylimenevästä massasta voi tehdä koristeita ja värjätä niitä tarvittaessa halutun väriseksi. Itse värjäsin koristeita wiltonin punaisella pastavärillä. Punaisen värin sai  mm. rapu, aurinkolasien sangat jne. 

alin kakku 

halkaisija 20 cm

korkeus 7,5cm

kuorrutukseen; 500 g Funcakes:n pinkkiä sokerimassaa

Koristeisiin varaa 1 pkt iloisen värisiä sokerimassoja. 

Minä käytin funcakes:n massoista seuraavia värejä. 

-baby blue

- mellow yellow

- pretty pink

- tropical orange 

- spring green

Kutakin laatua meni n. 1/2 pkt:a

Varvastossut kannattaa, ja pitääkin, tehdä ajoissa valmiiksi mikäli haluaa saada tossut ryhdikkäästi kakun kruunuksi. Tossuihin tökätään joko kukkalankaa tai spaghettia tukemaan tossun rakennetta niin että langan/spaghetin toisen päähän sivellään elintarvikeliimaan ja varovaisesti asentamalla pistetään ns. liimapää tossujen kantoihin jonkin matkaa sisälle. Tossut voi jättää näin "tukirakenteineen" kuivumaan folioidulle aluselle. Itse vuoraan leivoslaatikon pohjan foliolla ja asetan sen hetkisen projektin koristeet siihen kuivahtamaan. Muistathan että mikäli kakku on gluteeniton niin sinun tulee käyttää kukkalankaa tukirakenteena! 

Kaikki muut koristeet kannattaa tehdä myöskin vähintään pari päivää ennen h-hetkeä valmiiksi jotta koristeet ovat varmasti kuivuneet juhlapäivään mennessä. Etenkin näin kesäaikaan kuivuminen saattaa olla haasteellista. Kesällä suosittelenkin käyttämään massan joukossa cmc-jauhetta jota saa leivontatarvikkeisiin erikoistuneista liikkeistä, mm. Confetista. Cmc-jauheesta voit valmistaa myös elintarvikeliimaa joten käyttö ei rajoitu pelkästään massan työstämiseen.

Koristeet voi valmistaa myös kukka- ja muotoilumassasta jolloin koristeet kuivuvat nopeasti ja niistä saa tarvittaessa ohuita ja kestäviä. Omakohtaisesti en suosittele käyttämään kukka- ja muotoilumassaa lasten kakkujen koristeissa juurikin massan kovuuden vuoksi mutta aikuisten kakuissa riittänee kun kertoo että koristeet ovat kovia pureskeltavaksi. Jokainen päättäköön siis itse syökö koristeet vai ei.  Pitänee myös muistaa että tätä massaa ei suositella lainkaan kakkujen kuorruttamiseen. Koristeissa toki aivan ihana ja toimiva massa, etenkin sokerimassakukkasissa aivan superihana massa, jota ilman en ainakaan minä tule toimeen. 

Koristeet kiinnitetään kakkuun elintarvikeliiman avulla. 

Pillit!
Joku ehkä ihmetteli että mihin ihmeessä tarvitaan pilliä?! No, sillä tehdään söpöjä pieniä palloja, vähän niin kuin vesipisaroita ;)   Pallot voi tehdä myös tyllalla tai mitä kotoa sattuu löytämään. Tästä tulikin mieleen että oletko huomannut että yllättävän paljon kotona on astioita, ym tavaraa, joita voi hyödyntää leivonnassa ja etenkin koristeiden tekemisessä. 

Kekseistä syntyy ihana hiekkaranta!
Tähän kakkuun keksejä ei mennyt montaa kappaletta joten kauppaan ei tarvitse lähteä mikäli kaapista löytyy n. 5-10 kpl keksejä. Sanottakoon tähän, ja myönnettäköön, että omassa kaapissani ei koskaan ole keksejä tarpeeksi sillä ne häviää jollain mystisellä tavalla enkä edes tiedä minne ;) 

Ja se on siinä, kesäinen kakku!  

* Kakun taustalla elää tarina jonka haluan jakaa eteenpäin 

sillä tässä saattaisi olla ideaa myös muille kakkuilijoille *

Työnantajani oli järjestänyt omille synttäreilleen ohjelmanumeron jossa synttärivieraiden tuli tehdä kakku joka olisi identtinen tämän kakun kanssa. Kakun toteutukseen aikaa oli luonnollisesti rajattu ja ideahan on se että rajattuna aikana kakku ei todennäköisesti tule onnistumaan, ainakaan niin että se olisi juurikin alla olevan kopio. 

Olisikin muuten mielenkiintoista nähdä millaisia luomuksia vieraat saivat aikaan....

Sofian mansikkakermakakku

maistui mansikalta ja kermalta. Ja kyllä, niin kesältä!!

Suloinen kummityttömme täytti kesäkuun puolessavälissä 1 vuotta ja hänen isänsä toivoi kahvipöytään perinteistä mansikkakermakakkua joka on kieltämättä kakkujen kiistaton kuningatar!

Sofian äiti toivoi koristeeksi kukkasia ja perhosia jotka täydensivät kesäistä mansikkakakkua loistavasti. Valitsin koristeiden väriksi hempeää pastellia ja lisänä halusin kakkuun pienen pientä twistiä. Twisti oli tällä kertaa suklaaganache joka sopi kuin nenä päähän tähän koostumukseen. Valumakakkukin kävi mielessä mutta sitten ajatus perinteisestä kermakakusta olisi kadonnut liian kauas. Kakku oli hyvä näin.
 

Mansikkakermakakku

(vuoan halkaisija 15cm)

Pohja

3 kananmunaa

1 dl sokeria

1 dl vehnäjauhoja

1/2 dl perunajauhoja

1/2 tl leivinjauhetta

Kostutus

1 dl maitoa (laktoositon)

1 tl vaniljasokeria

Täyte

n. 5 dl mansikoita

3 dl kermaa (laktoositon)

125 g maitorahkaa (laktoositon)

1/2 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

PINNALLE

suklaaganache

0,5 dl kuohukermaa (laktoositon)

50 g tummaa suklaata (laktoositon)

kuorrutus

4 dl kermaa (laktoositon)

2 rkl vaniljakreemijauhetta

tippa ProGel pinkkiä pastaväriä

koristeet 

250 g (1 pkt) kaulintamassaa, vaahtokarkinmakuinen

ProGelin pastavärejä
Koristejauhe, brilliant pink
Funcakes sokerihelmiä

TEE NÄIN

Pohja
Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi joko sähkövatkaimella tai yleiskoneella. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää siivilän läpi vaahtoon. Kääntele varovasti tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan.

Paista uunissa 175 asteessa, n. 30 minuuttia tai kunnes kakku on kypsä. Tarkista kypsyys cocktail- tai hammastikulla paiston loppuvaiheessa. Kakku on kypsä kun tikkuun ei tartu enää murusia.

Anna kakun jäähtyä vuoassaan n. 5 minuuttia. Kumoa kakku ja anna sen jäähtyä kokonaan. Kääri kakku kelmuun ja anna sen makustua mielellään seuraavaan päivään. Näin kakku on helpompi leikata osiin.

täyte ja kostutus

 Perkaa ja viipaloi mansikat. Vatkaa kerma, lisää rahka ja sokerit. Sekoita kostutusliemen maito ja vaniljasokeri keskenään.

 Leikkaa kakku kolmeen osaan. Nosta pohjalevy tarjoilualuselleen. Sivele sille kolmasosa kostutusliemestä. Levitä pohjalle puolet mansikan viipaleista ja näiden päälle puolet kermarahkasta. Nosta päälle toinen levy, kostuta se ja täytä. Nosta kolmas levy päälle ja kostuta hyvin. Levitä ohut kerros täytettä (kermarahkaa) kakun pintaan ja anna kakun vetäytyä jääkaapissa muutamia tunteja.

suklaaganache 

Lämmitä kerma kattilassa höyryäväksi ja nosta kattila liedeltä. Pilko suklaa kulhoon. Kaada kuuma kerma suklaan päälle ja sekoittele seosta vähän väliä, kunnes se on tasaista. Kuuma kerma sulattaa suklaan turvallisesti. Anna kuorrutteen jäähtyä kädenlämpöiseksi ja lusikoi se sitten kakun päälle.

kuorrutus

Vatkaa kerma ja vaniljakreemijauhe. Erota n. 1/3 kermasta omaan kulhoonsa ja värjää loppuosa (2/3) lisäämällä kermaan valitsemaasi pastaväriä. Tämän vaiheen voi toki jättää väliin ja pursottaa kakku täysin puhtaanvalkeaksi. Lusikoi kermavaahto pursotinpussiin ja pursota kakku kauniiksi.

VINKKI!

*  Kesähelteillä kannattaa käyttää vispikermaa. Se vaahtoutuu hitaammin kuin kuohukerma, mutta pysyy paremmin koossa *

* Vaihda mansikat satokauden marjoihin. Onnistuu hyvin myös kirsikoista, vadelmista, mustikoista ja viinimarjoista*

*  Talvella voi käyttää purkkihedelmiä tai viinirypäleitä, mandariineja tai banaania *

 

Eliaksen motocrosskakku

maistui mustikalta ja valkosuklaalta.

Näin kesällä on ihanaa laittaa tarjolle kauden marjoja vaikka uuden sadon mustikoiden aika ei olekaan ihan vielä ovella. Mustikoista tulee kuitenkin väistämättä mieleen kesä, ja valkosuklaa täydentää sitä loistavasti, joten täytteiden mukaisesti kakussa maistui makea ja suuresti odotettu kesä.

Kakkuun toivottiin kuvan kera vihreään ja mustaan taipuvaa motocross teemaa joka helpotti huomattavasti tällaisen "ei motocrossista tietävää" kotikokkia huomattavasti. Ei tarvittu kuin "mopo" ja vähän soraa sekä kaikkea sellaista pikkasen multamaista juttua. Ajanpuutteesta johtuen jouduin turvautumaan lelumopoon ja käsityön osuus jäi näin harmikseni minimiin. Pitänee kyllä todeta että eipä tuo lelumopo hassumpi ollut ja sitä paitsi, synttärisankari sai itselleen kakun ja lelun :)

Vauhdikasta syntymäpäivää 

Eliakselle!

Arvonnan voittajat

arvoin perinteisesti random.org:n apua käyttäen.

Kesäkelit rupeaa olemaan jo selvästi kohdillaan vaikka alkukesä näyttikin hyvin kylmältä ja tuuliselta. Hyödynsin kylmät kesäpäivät siivoamalla vanhan talomme nurkkia ja mitä aarteita, ja vähemmän aarteita, löysinkään! Näinä hetkinä sitä miettii että mihin ihmeessä sitä tavaraa tarvitsee ja miksei siitä osaa luopua? No, tänä kesänä lupaan yrittää laittaa kaiken ylimääräisen kiertoon ja miettiä kahdesti ennen kuin ostan mitään nurkkiin pyörimään. Mutta se näistä eli mennään olennaiseen, - arvonnan voittajiin!!

Voitot osuivat tällä kertaa Anna-Kaisalle (anna s.) ja Hilkalle (Hilda Hissu). Heille on ilmoitettu voitostaan s.postiin. Onnittelut voittajille ja leivotaan Suomen lyhyt suvi täyteen makeaa.

Lakumarengit

yksinkertaisesti, tykkään!

Nämä marengit ovat taivaallisia, eikä näitä voi oikeasti kuvata millään muulla tavalla kuin järkyttävän hyvillä adjektiiveilla.

Tein toissa viikolla lakumarenkeja kauppakeskus Myllyyn, Iittalan myymälään, jossa olimme Raision toimipisteen Confetin yrittäjän, Tiinan, kanssa näyttämässä myymälän asiakkaille miten valmistetaan kevään ja kesän juhlien upeimmat syötävät pionit sekä ruusut, että muita kukkasia.

Tarjoilimme samalla myös pieniä makeita maistiaisia, marenkien muodossa, asiakkaille ja mukaan olimme valinneet kärkikolmikon eli lakun, banaanin sekä limen. Hyvin maistuivat ja luulen että moni sai viime hetken tarjoiluvinkkejä tulevan viikonlopun lakkiaisiin sekä kesän juhliin.

Mutta pidemmittä puheitta, lakumarenkeja.

Lakumarengit

(pellillinen)

2 kananmunan valkuaista

100 g tomusokeria

1 rkl Susi lakritsijauhetta

pinnalle;

 Haganolin hienoa apteekkarin salmiakkirouhetta

* HUOM! *
Salmiakkirouhe sisältää gluteenia joten ÄLÄ lisää rouhetta
mikäli marenkien tulee olla gluteenittomia!!!


Ohje

Lämmitä uuni 100 asteeseen. 

Erottele valkuaiset huolellisesti keltuaisista. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, lisäten samalla tomusokeria pienissä erissä. Marenkivaahto on valmista, kun se on jämäkkää eikä valu kulhosta, vaikka sen kääntäisi ylösalaisin.

Kaada vaahto pursotinpussiin ja pursota marenkeja leivinpaperille. Marengit eivät laajene uunissa, joten ne voi pursottaa lähekkäin. Ripottele marenkien pintaan salmiakkirouhetta.

Laita marengit uuniin kuivumaan n. 1.5 tunniksi. Valmiit marengit ovat kevyitä ja kuivuneet kokonaan, kun irtoavat helposti leivinpaperista.

Vatkaa marenkivaahto jämäkäksi, kiiltäväksi massaksi.  

 Mikäli haluat marenkeihin elävyyttä niin se käy käden kääntäessä! Upeana hehkuvat raidat nimittäin syntyvät siveltämällä, elintarvikesiveltimellä, pursotinpussin sisäpintaan ohuita raitoja haluamallasi pastavärillä. Tämän jälkeen lusikoidaan marenkimassa pursotinpussiin ja pursotetaan marengit leivinpaperin päälle. Näin syntyvät kauniit, raidalliset marengit. Mikäli haluat värjätä koko marenkimassan niin värjää massa vasta viimeisenä työvaiheena varovaisesti sekoittaen sekaisin.

Marengit voi pursottaa lähekkäin leivinpaperoidulle uunipellille.
Marenkimassa ei laajene.

Ripottele salmiakkirouhe viimeisenä työvaiheena ja laita marengit uuniin kuivumaan,
 uunin keskitasolle, n. 1 - 1,5 tuntia. 

VINKKI!

* välineet pitää olla täysin puhtaat ja rasvattomat sillä pienikin määrä rasvaa kulhossa tai vispilöissä voi heikentää marengit rakennetta *

* kananmunat on helpointa erotella jääkaappikylmänä, mutta vaahdottamista varten valkuaisten tulee olla huoneenlämpöisiä.

* marengit säilyvät huoneenlämmössä tiiviissä purkissa *