Leevin ristiäiskakut

valmistuivat joulukuisena lauantaina niin kovin harmaaseen talveen.

Ristiäiskakuissa on jotain mystistä taikaa vaikka ulkona maa onkin ankean harmaa ja koko tienoo peittyy hämärään.

Voisin sanoa että joka ikinen ristiäiskakku on kakku joka jää jollain tavoin mieleen. Ristiäiskakut onnistuu joka kerta ja tuntuu että niissä on sydän niin syvällä mukana että kädenjälkikin saa täysin uudenlaisen tuntuman. Jokainen ristiäiskakku herättää paljon tunteita ja onhan se erityistä. Pienen ihmisen ensimmäinen suuri juhla.

Nämä ristiäiskakut mitoitettiin 2 x 15 hlön/ mukaan, pohjana vaalea sokerikakkupohja joissa täytteenä herkullinen mustikkamousse. Kakkuun toivottiin hennon vaaleansininen massapinta sekä valkoista pitsiä että lumihiutaleita pienien vauvojen kera.

Onnea Leeville komeasta nimestä!

Suklainen Leps World 2 kakku

oli tyttäreni toiveen mukainen kakku, ihan kakkupohjasta alkaen.

Kakun perustana on 15 hlön kaakaoinen kakkupohja. Täytteeksi valikoitui vadelmamousse ja kuorrutukseen käytin herkullista suklaakermaa. Täydellinen paketti makeaa ja kirpeää.

Kakun pääosassa näyttelee leps world ja se oli tämän vuoden syntymäpäiväkakkujen ehdoton teematoive. Siitä ei neuvoteltu, ja voisin taustoittaa tilanteen "vakavuutta" sillä, että Leps World2 on peli, jota meillä pelataan niin paljon kuin mahdollista. Tuntuu, että mikään maailman mahti, tai aika, ei saa tyttöjä puhelimestaan irti, mutta olen rajannut päivittäisen peliajan max tuntiin. Ja voi kuinka haasteellista se on! Kun ei millään malttaisi lopettaa.

Se onkin tämän päivän vitsaus, nuo älypuhelimet ja tabletit. Ei niin, etteikö niissä olisi hyvääkin mutta on niissä huonotkin puolensa. Tähän onkin taas hyvä todeta se, että miten ajat onkaan muuttuneet, minä leikin lapsena ulkona ja viihdyin ulkona niin hyvin että minut sai hakea sisälle iltapimeästä. Ja voisinpa väittää että se pitää myös hyvin monen muun ikäiseni kohdalla paikkansa. Nyt se on toisinpäin. Lapsia saa hoputtaa hienovaraisesti ulos, lainaamalla seuraavaksi tyttäreni sanoja, - tuonne kylmään ja pimeään. En väitä, ettäkö se olisi jokaisen perheessä näin, mutta jotenkin tuntuu että meidän perheessä on neitokaisia jotka viihtyvät hienoisesti paremmin tablettinsa, ja älypuhelimensa, kanssa sisällä kuin ulkona raikkaassa talvi-ilmassa. Onneksi pian talvi kuitenkin taittuu kevääseen ja uloskin on hieman helpompaa mennä, vaikka sitten se älypuhelin taskussa :)

Mutta hei, niin siinä vierähti pari viikonloppua ihan tosta vain! Yhtä juhlaa ja makeaa. Eikä se tästä kauheasti muuttunut kun joulua kohti mentiin. Mutta se mikä on aina kivaa lasten synttäreillä, on ilmapallot! Ilmapallot kuuluu nimittäin meidän synttärijuhliin kuin kakku pöytään, ja niitä tungettiin auton takapenkki täyteen. Näissä fiiliksissä on hyvä jatkaa matkaa kohti kevättä!

Onnea vielä Netta muruseni näin jälkikäteenkin! 

8 vuotta täynnä <3

Leps World2 kermakakku

jatkaa samaa teemaa viime viikonlopusta.

Kakku on 9 hlön gluteeniton ja laktoositon kakku jossa pelkistettynä koristeena tyttäreni lempimarengit vadelmanmakuisena. Mukana muutama sattumaripaus tummasta suklaasta valmistettua ganachea.

Kakun täytteenä parhaista parhain eli kinuskia ja puolukoita. Tämä makuyhdistelmä ei petä koskaan.

Kinkkuvoileipäkakku

kuuluu kahvipöytään vastapainoksi makeille versioille.

Olen kokeillut viime aikoina erityyppisiä kreikkalaisia voileipäkakkuja (kreikkalainen voileipäkakku ja kreikkalainen kanavoileipäkakku) mutta niistä puuttuu se jokin mitä itse kaipaan voileipäkakkuun.

Vaikka en ole mikään voileipäkakkujen suurin ystävä niin jostain syystä kinkkuvoileipäkakku on se kakku joka maistuu minullekin. Tosin yksi pala riittää. Niinpä olenkin jääräpäisen itsekkäästi valmistanut kotona järjestettäviin juhliin juurikin kinkkuvoileipäkakun. Eikä vieraat tunnu olevan siitä lainkaan pahoillaan sillä kakku häviää juhlien saatossa viimeistä murua myöden.

Gluteeniton ja laktoositon Leps World2 kermakakku

täydensi kakkupöytää makeasti.

Meidän juhlapöydässä erityisruokavalio on hyvin läsnä. Siihen mahtuu melkeinpä koko kirjo allergeeneja ym.,  joten leipominen on itsessään haaste joka tulee selättää. Erityisruokavaliot ovat kuitenkin tänä päivänä yllättävänkin yleisiä joten niihin törmääminen ei ole mitenkään tavatonta.

Tämä pikku kakkunen on mitoitettu 9 henkilölle ja pohjana toimii perunajauhopohjainen kakku. Täytteenä on herkullista kinuskimoussea puolukoilla. Kakun juttuna toimii brunbergin tummasta suklaasta tehty valuma sekä tehosteena vadelmanmakuiset marengit. Tämä kakku maistui kaikille ja pitänee sanoa että minäkin pidän enemmän tästä täysin gluteenittomasta ja laktoosittomasta kakusta kuin vehnäpohjaisesta versiosta.

Leps World 2 kermakakku

valmistui rakkaan kuopukseni toiveesta.

Loka-marraskuun vaihde on vauhdikasta aikaa sillä silloin alkaa lähisukumme syntymäpäiväralli ja tätä joukkoa täydentämään syntyi myös rakas tyttäreni. Niinpä marraskuussa 2009 sain syliini pienen ihmeen, tytön, jolla on taivaansiniset silmät ja ruskeat hiukset. Sellainen pieni hymytyttö syntyi kuulaaseen talviaamuun ja kuinka odotettu hän olikaan. Niin pieni ja kaunis. Täydellinen. Niinkuin jokaisen oma lapsi on, kaunis ja täydellinen. Niin sen kuuluu olla.

Nyt tuo pieni tyttö täyttää jo 8 vuotta eikä sitä meinaa millään käsittää. Että mihin se aikaa lentää, mihin sillä on niin kova kiire?! Vuosien saatossa tuosta tyttösestä on tullut reipas koululainen joka harrastaa jazzia ja partiota. Vuosien saatossa myös kiinnostuksen kohteet ovat muuttuneet ja se näkyy leipomuksissakin. Tänä vuonna kakkua ei koristanut enää hauva (toisin kuin esim viime vuonna, -> hauvakakku). Hauva, joka on ollut kaikessa mukana, sellainen pieni ainu pehmo hauva, josta on tullut jollain omituisella tavalla perheenjäsen. Vai voiko niin sanoa pehmosta?! Voi, kyllä vain :)

Hauvat (on olemassa siis hauva, varahauva ja isosiskon hauva, kaikki kolme samanlaisia) ovat edelleen olemassa ja kulkevat vieläkin välillä mukanamme mutta eivät enää niin paljon kuin ennen.

Muistan senkin päivän kun sanoin kauppareissuun lähtiessämme että missä hauva on, onko jo mukana? Tähän tyttöni totesi että hauva ei tule mukaan, hauva haluaa jäädä kotiin. Ai, kysyin hölmistyneenä ja hetken voisin vannoa että se oli minulle kovempi pala kuin sillä hetkellä edes halusin ymmärtää. Yksi asia muuttui tuolloin melkeinpä pysyvästi. Hauva ei ollut enää se, jonka piti olla aina mukana, ja jota ilman ei yksinkertaisesti voinut matka alkaa. Oli se sitten lähikirjasto tai pidempi kyläreissu.

Tällä hetkellä meillä on kova sana leps world2. Eli kyllä, se on peli jota minä en ole pelannut mitenkään menestyksekkäästi. Tytöt naputtavat ukkeleita hurjaa tahtia eteenpäin tasosta toiseen mutta myönnettävä on että ukkelit jäävät käytännössä katsoen lähtöruutuun omissa käsissäni. Koska leps world on nyt se juttu niin sen mukaisesti tuli koristaa makeat kakut. Näin tämä kermainen kakku pukeutui leps worldiin ja tulihan siitä aika kiva! Sellainen värikäs ja iloinen kuten tyttärenikin <3

Hyvää syntymäpäivää muruseni!

Sanotaan että minä annoin Sinulle elämän,

mutta sinä toit siihen sisällön.

Syyn, miksi jatkaa ja taistella vaikeuksienkin keskellä.

Syyn, miksi pitää elämästä kiinni silloinkin 

kun voimat heikkenevät.

Sinä lapseni, olet elämäni arvokkain aarre.

Kukaan, eikä mikään voi viedä paikkaasi sydämessäni.

Kihlajaiskakku

osa 2 pienillä muunnoksilla ensimmäisestä versiosta.

Veljeni ja hänen tulevan morsiamensa kihlajaisia juhlittiin kahdessa erässä ja tähän kakkuun tehtiin muutoksia ainoastaan pinnoitteen puolesta sekä samalla kevennettiin kukka-asetelmaa sirommaksi.

Ensimmäisessä versiossa, kihlajaiskakku langoitetuilla kukilla, pinnoitteena oli vaahtokarkinmakuinen kaulintamassa jonka päälle oli koottu korkea kukka-asetelma. Tämä kakku sai huomattavasti siromman kukka-asetelman joka oli pelkästään eduksi kakulle. Kakun pinnoite vaihdettiin samalla perinteisempään eli kermaan. Kerma on mielestäni paras pinnoite kakkuun, makunsa puolesta, mutta toki se myös haastaa tekijäänsä enemmän koristeiden suhteen kuin vastaavasti kreemi tai massat. Kerrottakoon, että tämän seikan vuoksi kakusta jäi kokonaan pois pitsinauha (pitsi sulaa kerman pintaan).

Vaikka kermakakut ovatkin näin haastavampia "tapauksia" niin olen ehdottomasti sitä mieltä että kermakakuista saa upeita luomuksia ja mikä parasta, herkullisia. Liian usein näkee kahvipöydällä lautasia joissa puolet kakusta jää lautaselle koskemattomana ja voisinpa sanoa että se jäljelle jäänyt on aina kakusta kuorittu sokerimassa tai kreemi.

Kihlajaiskakku projektina oli aivan ihana, ja otin siitä kaiken irti, koska kuulemani mukaan kihlaparin tuleva hääkakku tilataan toisaalta. En siis pääse edelleenkään suunnittelemaan, sekä toteuttamaan, hääkakkua jota niin kovasti olen odottanut. Hääkakku taitaa oikeasti olla ainoa kakku jota en ole päässyt leipomaan, joten hääkakku projektia odotellessa leivon kaikkea muuta ihanaa tarjolle.

Koska kakut on <3

Kreikkalainen kanavoileipäkakku

tarjoiltiin kahvipöydän suolaisena kakkuna.

Tein taannoin elämäni ensimmäisen kreikkalaisen voileipäkakun ja mielestäni se jätti lopputuleman vähän vaisuksi. Oli se syötävää mutta jotain jäi selkeästi puuttumaan.

Tähän versioon lisäsin broileria, ja vähän muutakin, jotta voileipäkakkuun tulisi enemmän makua. Voileipäkakuissa saa, ja pitääkin, olla myös purutuntumaa joten en muussanut broileria juurikaan, pilkoin pikemminkin sopivan pureskeltaviksi paloiksi. Fetajuusto on puolestaan hyvinkin höttöistä paloitella joten totesin sen menevän pienemmäksi haarukan avulla. Olen muutenkin sitä mieltä että täytteen aineksia ei saisi paloitella/hienontaa liian pieneksi sillä täytteen maku, ja koostumus, ikään kuin muuttuu.

Kerrottakoon vielä että rakastan maustekurkun makua joten oli selviö että sitä piti saada mukaan tähänkin voileipäkakkuun ja niinhän se toi taas sen oman pienen pikantin juttunsa täytteeseen. Tämä voileipäkakku oli mielestäni onnistunut versio mutta jäin edelleen kaipaamaan jotain. Vai olisiko se sitten yksinkertaisuudessaan niin että nämä kreikkalaiset voileipäkakut eivät vain ole minun juttuni?

Kreikkalainen kanavoileipäkakku

(n. 20 hlöä)

n. 1 1/2 pakettia paahtoleipää 

vahvaa kasvis- tai kanalientä kostutukseen

Täyte 1

400-500g broilerin miedosti suolattua fileleikettä

1/2 tl suolaa

1/2 tl pippuriseosta

200 g fetajuustoa

200 g ruohosipulituorejuustoa

200 g kermaviiliä

Täyte 2

1 maustekurkku

1 punainen paprika

200 g maustamatonta tuorejuustoa

150 g ranskankermaa

1/2 dl hienonnettua persiljaa

Kuorrutus

2 dl vispikermaa

200 g maustamatonta tuorejuustoa

valkopippuria

suolaa

Ohje

Keitä kasvis-, tai kanaliemi, ja jäähdytä.

Valmista täyte1 ruskistamalla broilerinsuikaleet pienessä öljytilkassa. Anna jäähtyä ja kuutioi broilerinsuikaleet. Murenna fetajuusto haarukalla. Sekoita keskenään tuorejuusto ja kermaviili sekä lisää mausteet. Yhdistä kaikki täytteen 1 ainekset. 

Valmista täyte 2 pilkkomalla maustekurkku ja paprika. Hienonna persilja. Sekoita tuorejuusto ja ranskankerma keskenään. Lopuksi sekoita kaikki täytteen 2 ainekset keskenään. 

Leikkaa leivistä kuoret pois. Ota sopivan kokoinen vuoka ja vuoraa se kelmulla. Laita kelmua niin paljon että se tulee runsaasti reunojen yli. Näin saat kakun kokonaan kelmun alle "piiloon" jotta se saa kostua yön yli tasaisesti. Lado kelmutetun vuoan pohjalle ensimmäinen kerros leipää. Kostuta ja levitä puolet täytteestä 1. Lado seuraava leipäkerros, kostuta ja levitä kokonaan täyte 2. Lado vielä yksi leipäkerros jonka päälle lisäät loput täytteestä 1. Viimeisen täytekerroksen päälle lisää viimeinen leipäkerros. Kostuta leipäkerros.

Nosta reunoilla olevat kelmut kakun päälle ja lisää kakun päälle paino, esim. kirja tms. Mikäli käytät kirjaa painona niin kelmuta sekin. Laita kakku tekeytymään jääkaappiin seuraavaksi päiväksi. Kumoa kakku tarjoilualustalle vasta seuraavana päivänä.

Valmista kuorrutus vatkaamalla kerma vaahdoksi ja sekoita joukkoon tuorejuusto. Lisää oman makusi mukaisesti valkopippuria sekä suolaa. Voit myös jättää mausteet pois. Levitä kakun päälle ohut kerros kuorrutetta. Koristele.

Överisti kermakakkua

syötiin isänpäivänä ja voisinkin heti tältä istumalta sanoa että isänpäivänä makean kiintiö oli hetken täynnä. Mutta ei hätää, kyllä se makea maistui heti seuraavalla viikolla ;)

Överin pinnan alta löytyy taivaallinen kuningatarmousse jota ei yksinkertaisesti voi vastustaa. Kakun perustana on 9 hlölle mitoitettu sokerikakkupohja joka on kostutettu vaniljamaidolla.

Isänpäivä juhlittiin tänä(kin) vuonna makeasti ja tästä, kuten kaikista viikonlopun kakuista, löytyi pienellä twistillä vähintäänkin marenkeja. Lisänä valmistin näitä ihania suklaapurjeita joista enemmän juttua täällä -> suklaakakku. Tähän kakkuun valutin tuttuun tapaan brunbergin tummastasuklaasta ja kermasta suklaavaluman joka on mielestäni, makunsa puolesta, yksi parhaimmista valumista. Brunbergin suklaa on siitäkin kiitollinen että se sopii myös gluteenittomaan ja laktoosittomaan ruokavalioon.

Hauskana yksityiskohtana huomasin muuten tämän kakun hymyilevän! Se oli nimittäin saanut osuman jääkaapista ja kakun etureunaan piirtyi näin selvästi iloinen hymy.

Iloisena hymyilevä kakku, mikäs sen ihanampaa <3

Kermakakku kirsikkamarengeilla

maistui kaikille makean ystäville isänpäivänä appeni tykönä.

Kakku on perunajauhopohjainen, 20 hlön laktoositon ja gluteeniton kermakakku. Sisältä löytyy herkullista kinuskia ja kirpeitä puolukoita.

Niinkuin monesti olette lukeneet blogistani niin suosin gluteenittomissa kakuissa aina perunajauhopohjaista kakkupohjaa. Tänä päivänä on toki paljon gluteenittomia jauhoseoksia, joista valita, mutta tarkkasilmäiset ovat varmasti huomanneet että osa valmistajista käyttää seoksessaan vehnätärkkelystä. Tämän vuoksi suosin itse Semperin finmix jauhetta jossa vehnätärkkelystä ei ole.

Turvallisin vaihtoehto on joka tapauksessa leipoa kakku perunajauhopohjaisena jolloin säästytään mahdollisilta vatsapuruilta. Herkät keliaakikot reagoivat jopa kaikkiin gluteenittomiin jauhoseoksiin, on niissä sitten vehnätärkkelystä tai ei. Toki, harvinaistahan se on mutta mahdollista. Siksi suosittelen aina kysymään kakun tilaajalta mitä jauhoseosta keliaakikko voi syödä niin että säästytään ikäviltä jälkiseurauksilta.

Sanoisin kuitenkin että tämän kakun juttu oli ehdottomasti suussa sulavat kirsikkamarengit jotka syntyvät herkullisen makutomusokerin avulla. Makutomusokereita löydät mm. Confetista. Tällä hetkellä, jo tuttujen makujen lisäksi, valikoimaa täydentää kausimaut Mulled Wine ( mausteinen viini/glögi) ja Toffee Apple (toffeeomena).

Kirsikan makuiset marengit

2 kananmunan valkuaista

100 g black cherry makutomusokeria
 ProGel violetti pastaväri

Kuumenna uuni 100 asteeseen. Aseta leivinpaperi uunipellille. 

Erottele valkuaiset keltuaisista huolellisesti ja vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Lisää tomusokeri vaahtoon pienissä erissä koko ajan vatkaten. Marenkivaahto on valmista kun se on jämäkkää, ja kiiltävää, eikä valu kulhosta vaikka sen kääntäisi ylösalaisin. Kaada marenkivaahto pursotinpussiin jossa on valitsemasi tylla. Voit pursottaa marengit lähekkäin sillä ne eivät laajene uunissa.

Kuivata marengit uunin keskitasolla n. tunnin ajan tai kunnes ne irtoavat nostettaessa helposti leivinpaperista.

jotta onnistuisit marenkien valmistamisessa täydellisesti 

niin tässä muutamia hyväksi todettuja

* VINKKEJÄ *

* välineet pitää olla täysin puhtaat ja rasvattomat sillä pienikin määrä rasvaa kulhossa tai vispilöissä voi heikentää marengit rakennetta *

* kananmunat on helpointa erotella jääkaappikylmänä, mutta vaahdottamista varten valkuaisten tulee olla huoneenlämpöisiä *

* Marenkeja voi värjätä mm. Rainbow Dust ProGelin pastaväreillä joissa on todella kaunis ja puhtaan vahva pigmentti *

* Pastaväreillä voit värjätä joko koko marenkimassan, tai vaihtoehtoisesti lisäämällä marenkeihin ainoastaan raitoja. Raidat syntyvät siveltämällä siveltimellä pursotinpussin sisäpintaan ohuita raitoja haluamallasi pastavärillä. Tämän jälkeen lusikoidaan marenkimassa pursotinpussiin ja pursotetaan marengit leivinpaperin päälle. Näin syntyvät kauniit, raidalliset marengit. Mikäli haluat värjätä koko marenkimassan niin värjää massa vasta viimeisenä työvaiheena varovaisesti sekoittaen sekaisin *

* marengit säilyvät huoneenlämmössä tiiviissä purkissa *

Suklaakakku

maistuu suklaalta, vadelmilta sekä mustikoilta.

Naapurin suklaisesta toiveesta syntyi pieni kakkunen jonka pohja oli mehevän suklainen, täytteenä pieni kerros suklaaganachea sekä tuhdisti raikasta kuningatarmoussea. Kuorrutteen valmistin suklaakermasta joka viimeisteli kakun yksinkertaisuudellaan. Koristeena kaikkea, hmm.... suklaista ja vähän muutakin makeaa.

Toiveena oli ainoastaan suklainen kakku joten muutoin sain täysin vapaat kädet kakun toteutukseen. Näissä tuumin päätin heti että kakkuun tulee suklaapurjeita sillä ne ovat näyttävyydeltään ihan omaa luokkaansa. Suklaapurjeet valmistuvat näppärästi Candy Meltsien avulla sulattamalla napit mikrossa, tai vesihauteessa. Suklaaseokseen voi lisätä tarpeen vaatiessa tipan kasviöljyä, jos tuntuu siltä että seos ei ole tarpeeksi "juoksevaa". Olen kuullut käytettävän myös vettä ohentamiseen mutta minulla se ei toimi. Suklaa juoksettuu aina. Turvaudun siis kasviöljyyn.

Sula suklaa tulee kaataa esim. leivinpaperille ja tasoittaa heti lastan kanssa siihen muotoon kuin sen haluaa. Leivinpaperin alle voi halutessaan taitella vaikka foliokääreitä jotta suklaapurjeet saavat elävyyttä, eivätkä jää ns. tikkusuoriksi. Suklaapurjeet laitetaan jääkaappiin vähintään tunniksi kovettumaan. Kun purjeet ovat kovettuneet niin suklaan voi murtaa, tai leikata, varovasti sopivan kokoisiksi paloiksi. Sen jälkeen purjeet ovat valmiit. Helppoa, eikö vain?

Mikäli kaipaat lisää twistiä purjeisiin niin voit sivellä niihin syötävää lehtikultaa, joka tuo kokonaisuuteen tyylikästä arvokkuutta. Lehtikulta tulee kiinnittää koristeen pintaan varoen siveltimellä, ei sormin.

Tämän päivän kakut saavat olla övereitä ja siksi pistinkin tähän kaikkea mahdollista, ja mahdotonta, mutta kuitenkin niin, että kokonaisuudesta ei tulisi liian täyteen tungettu, sekä ulkomuodollisesti mauton.

Voiko mikään oikeastaan olla parempaa kuin suklaa yhdistettynä marjoihin sekä kaikkeen makeaan?
Mielestäni ei.

Yksisarvinen

laukkasi pienen tyttösen 1-vuotis syntymäpäiville.

Vihdoinkin yksisarvinen kakku! Se oli ensimmäinen ajatukseni kun luin toiveen messengeristä.

Minua on aina kiehtonut päästä tekemään yksisarvista mikä johtuu varmaan pitkälti siitä että olen ollut pikku tytöstä alkaen "hevoshullu". Hevoset kuuluivat joka päiväiseen elämääni niinkuin kaurapuuro aamuisin. Ei minulla omaa hevosta ollut, vaikka se toiveissa olikin, mutta kävin senkin edestä talleilla ja mitä ihania muistoja niiltä ajoilta onkaan jäänyt taskunpohjalle.  Leppoisia ratsastuslenkkejä hiekkateillä kesätuulen saattamana, hankien kimmellystä ja kavioiden kopsutusta. Syksyiset, kuulaat, sänkipellot jotka saivat hevosen höristen yltymään hurjaan laukkaan ja valoisana ilmestyvä kevät jolloin hevonen kuunteli korvat pystyssä tarkkaavaisevana sitä kun vetisten peltojen yli lensi lintuparvet tuoden terveisensä sieltä jostain. Rakkaita muistoja, paljon.

Mutta mennään muistoita yksisarviseen.

Toiveena oli tietynlainen värimaailma sekä ehdoton toivomus oli hopeinen sarvi.

Koska sarven väri oli lukittu hopeaksi niin lähdin rakentamaan sen pohjalta muutakin väritystä. Kaunis, ja upeana säkenöivä, hopea sarvi syntyy Rolkemin efektisävyllä. Omani ostin Confetista josta tällä hetkellä löytyy värivaihtoehtoina, hopean lisäksi, kultaa ja pronssia. Metallimaalia voi käyttää kuivana tomuna tai kirkkaan alkoholin, mahdollisimman vahvan jotta se haihtuisi nopeasti, kanssa maaliksi sekoitettuna. Parhaiten metallimaali toimii kuivaan pintaan siveltimellä levitettynä.

Sarveen kannattaa kiinnittää tuki. Minä käytin mitä satuin kaapistani löytämään eli paksun ja vahvan jumbopillin jonka leikkasin sopivan mittaiseksi. Pilli (tai tikkaritikku, pitkä jäätelötikku tms) tulee laittaa sarveen jonkin matkaa (ehkä noin puoliväliin) ja jättää pillin pintaa näkyviin niin että pilli asettuu tukevasti kakun pohjaan eli kakkualuseen saakka. Näin taataan että sarvi pysyy varmasti paikoillaan.

Korvat kannattaa myös tukea. Minä tuin korvat lyhyillä jäätelötikuilla jotka olivat ehdottomasti paras vaihtoehto. Tikkaritikut esimerkiksi ovat liian isoja halkaisijaltaan, eritoten silloin jos korvat ovat kaulittu todella ohueksi niinkuin itse tein.

Suosittelen valmistamaan sarven ja korvat hyvissä ajoin valmiiksi jotta ne kerkeävät kuivumaan ennen kakkuun asettelua. Laita sarvi ja korvat kuivumaan rasiaan ja kansi päälle. Muista kuitenkin jättää kansi hieman raolleen. Voit tehdä koristeet jo viikkoja ennen valmiiksi sillä ne säilyvät hyvin useita viikkoja. Muista myös lisätä kaikki mahdolliset tuet koristeisiin heti kun olet valmistanut ne. Kuiviin koristeisiin niitä ei enää saa.

Kakun kuorrutin kreemillä joka oli myös toivelistalla. Ja jotta kakun toteuttaminen ei olisi liian helppoa niin päätin tähän väliin kokeilla sveitsiläistä marenkikreemiä joka osoittautui loistavaksi valinnaksi vaikka sitä pitkään mietinkin. Olin lukenut paljon kokemuksia marenkikreemin tekovaiheista ja kuinka siinä saattoi "helposti" epäonnistua. No, minä onnistuin. Onneksi. Lopputulos oli mitä mahtavin ja kreemi oli todella helppo levittää ja pursottaa. Teen toistekin.

Pursotukset värjäsin ProGelin pastaväreillä. Yksisarvisen silmät tein kinuskikissan vaniljanmakuisella sokerimassalla. Silmät voi valmistaa siinä vaiheessa kun olet viimeistelemässä kakkua. Sokerimassasilmät tarttuvat hyvin kiinni kreemipintaan ja pysyvät siinä valumatta.

Kaiken kaikkiaan tämä oli onnistunut "projekti", joka tavalla, joten enpä voisi tyytyväisempi olla lopputulokseen. Etenkin kun tämä oli ensimmäinen tekemäni yksisarvinen.

Näissä tunnelmissa toivotan

sadunomaiset

syntymäpäiväonnittelut

1 vuotiaalle!

ja hei, tässä vielä kuva vuosilta 

jolloin hevoset olivat suurempaa kuin elämä. 

kuva on otettu Kotimäenponitallilta 1984

Chorus, lempiponini 

- en unohda koskaan

Kihlajaiskakku langoitetuilla kukilla

valmistui pikkuveljelleni ja hänen tulevalle puolisolleen.

Jotkut toimeksiannot ovat suurempia mittakaavoiltaan kuin toiset. Joissakin tekeleissä on selvästi enemmän sydäntä mukana ja siten myös tunnetta.

Kihlapari toivoi että teen heille kihlajaiskakut, makeat että suolaiset. Samalla he kertoivat että tulevat tilaamaan hääjuhlaansa kakun muualta säästääkseen minua, jotta voisin keskittyä olemaan vieraana, ja nauttia heidän juhlapäivästään, enkä stressaisi kakusta millään tavalla. En stressaa kakuista, sanottakoon se heti tässä, mutta ymmärrän kauniin ajatuksen. Ehkä tällä kertaa voin keskittyä todellakin vain itse tulevaan juhlaan.

Kihlajaiskakku sai selkeät ohjeet jota osasin kyllä odottaakin. Tulevalla morsiamella on hyvä värisilmä ja hänellä on selkeästi taito yhdistää asiat selkeäksi kokonaisuudeksi joka tavalla. Niinpä tämäkin kakku on hänen "käsialaansa", minä vain toteutin sen.

Morsian valitsi kakun kruunuksi timanttisen uplasydänkakkukoristeen jonka olisin kieltämättä valinnut itsekin.

Ruusut pienine kukkineen on tehty vaahtokarkinmakuisesta kaulintamassasta sekä Renshawn kukka- ja muotoilumassasta. Kukat ovat langoitettu joten niitä ei luonnollisestikaan voinut syödä. En olisi halunnut langoittaa kukkia, mutta tällä kertaa en olisi saanut kukka-asetelmasta sellaista, kuin toiveena oli, ilman langoitusta.  Ajatukseni on ensisijaisesti se, että kakun tulee olla syötävää, kaikkine päivineen, mutta tällaisessa tapauksessa on pakko luopua omista periaatteistaan. Asetelma oli siinä mielessä turvallinen että sen sai nostettua kakun päältä pois niin että kakun leikkaaminen sujuisi joutuisasti. Toki tämmöinen asetelma vaatii pohjan jotta se voidaan nostaa pois.

Kakun alareunan sitoo yhteen upea pitsi jonka valmistin baroc pitsimaton avulla. Pitsiaine on Confetin valmistamaa valkoista pitsiainetta joka tulee tehdä purkissa kerrotun ohjeen mukaisesti. Pitsi sai sinetikseen vielä siron helminauhan joka onnistuu nopeasti, ja helposti, helminauha muotin avustamana.

Kakku on kuorrutettu vaahtokarkinmakuisella kaulintamassalla ja sen on värjätty hieman ihonväriseksi Wiltonin pastavärillä (ivory).

Kun tuli puhetta värjäämisestä niin ruusut värjäsin toiveesta vanhan roosan väriseksi (kamera vääristää väritystä hieman). Värin saa aikaiseksi yhdistämällä pinkkiä ja ruskeaa. Käytin ruusujen värjäämisessä ProGelin värejä jotka ovat mielestäni parhaita. Toki Wiltonillakin on hyviä värejä mutta joissakin väreissä on selkeitä eroja. Hyvä verrokki on Wiltonin liila ja ProGelin liila. Wiltonin liilasta tulee aavistuksen "likainen" kun taas ProGel tuo kaikki liilan eri vivahteet kauniisti esiin. Mutta toki, nämä ovat omia mielipiteitäni joten en halua alleviivata mitään peruuttamattomasti.

Ja melkein unohtui lehtien väritys eli kerrottakoon viimeisenä värivaiheena lehtien saaneen värinsä Wiltonin sammaleenvihreällä pastavärillä. Kuivuneet lehdet tomutin erisävyisillä efektisävyillä.

Kihlajaiskakku lähti kahvipöytään ja samalla mieleen tulvahti muistoja lapsuudesta.

Olemme veljeni kanssa läheisiä vaikka meillä on suuri ikäero. Tai no, miten määritellään suuri ikäero? Meillä se on reilut 12 vuotta.

Se ei kuitenkaan estänyt meitä olemasta läheisiä, mistä olen äärettömän kiitollinen. Minä muistan sen pikkuisen pojan joka istui sylissäni kesäisinä päivinä potkuhousuissaan ja kypärämyssy päässään. Olihan hänen ensimmäinen kesänsä. Tein hassuja naamailmeitä hänelle, irvistelin ja vaikka mitä. Niin tuo pieni poika nauraa hekotti onnellisena tietämättä huomisesta ja siitä että lapsuus on lyhyt, liiankin lyhyt.

Muistan senkin kerran kun tämä veijari repi Ruotsin kirjani sivuja kappaleiksi hyvin keskittyneesti. Senkin muistan kun hän nauhoitti omaa keskusteluaan lempikasettini kappaleiden päälle. Kyllä, silloin se oli jo mahdollista sillä mankkareissa oli nauhoittava toiminta. Muistoja on valtavasti ja ne kaikki ovat oikeasti hyviä.

Olen suunnattoman kiitollinen siitä että minulla on maailman paras pikkuveli. Ja olen kiitollinen siitä että hän löysi kauniin morsiamensa jonka kanssa hassutella ja irvistellä. Jonka kanssa kulkea elämän pituinen matka. Ja josta me kaikki pidämme suunnattomasti.

Lämpimät onnittelut

kihlauksenne johdosta

Tiina ja Jopo!

Kreikkalainen voileipäkakku

ja sanonko suoraan että voihan voileipäkakku sentään!

Kahvipöydän suolaiseksi kakuksi pyydettiin kreikkalaista voileipäkakkua.

Sanoisin että haasteellinen tehtävä henkilölle, eli minulle, joka on maistanut tasan yhden kerran aurinkokuivattua tomaattia ja todennut että ei kiitos. Ei sovi minun suuhun. Kaikki katastrofin ainekset olivat siis ilmassa, joten jotta tämä voileipäkakku onnistuisi, niin taivaalla olevien tähtimerkkien tulisi olla tasan paikoillaan, ja mieluusti aivan liikkumatta.

Yleisesti voisin sanoa että voileipäkakut ovat yllättävän helppoja valmistaa ja suurena apuna toimii etenkin monitoimikone. Se helpottaa osaltaan paljon ainesosien paloittelemista, tai silppuamista/hienontamista. Toisaalta aineksia ei kannata liikaa paloitella jotta täyteseokseen jää suutuntumaa. Jotain pureskeltavaa siis. Tämän kakun täytteessä ei ole juurikaan paloittelemista joten täyte on nopea valmistaa.

Mutta kyllä, kakku oli kuulemani mukaan ollut syötävää vaikka pelkäsinkin lopputulosta. Toisaalta jäin miettimään että täyte jäi omaan makuuni ehkäpä vähän liiankin mauttomaksi ja jäin kaipaamaan jotain lisää. Saattaa myös olla että valitsemani valkosipulituorejuusto oli väärä valinta sillä alkuperäisessä ohjeistuksessa (mamman leivontanurkka) oli käytetty kreikkalaista valkosipulituorejuustoa. Ehkä kokeilen sitä ensikerralla? Ja hei, se aurinkokuivattu tomaatti ei ollutkaan niin "pahaa" mitä muistelin....

Kreikkalainen voileipäkakku

(n. 15 hlöä)

1 paketti paahtoleipää (ruis- tai täysjyvä)

kasvislientä kostutukseen

Täyte

1/3 prk aurinkokuivattuja tomaatteja

 1/2 kurkkua

200 g fetajuustoa

200 g valkosipulituorejuustoa

200 g maustamatonta tuorejuustoa

150 g creme fraishea 

200 g maitorahkaa

200 g kermaviiliä

mustapippuria
suolaa

Kuorrutus

2 dl vispikermaa

100g maustamatonta tuorejuustoa

valkopippuria

suolaa

Ohje

Keitä kasvisliemi ja jäähdytä. Raasta kurkku ja valuta kurkkuraastetta siivilässä niin että ylimääräinen neste pääsee pois. Kurkkuraasteen valuessa mittaa muut ainekset monitoimikoneeseen ja hienonna sekaisin. Lisää kurkkuraaste täyteseokseen.

Leikkaa leivistä kuoret pois. Ota sopivan kokoinen vuoka ja vuoraa se kelmulla. Laita kelmua niin paljon että se tulee runsaasti reunojen yli. Näin saat kakun kokonaan kelmun alle "piiloon" jotta se saa kostua yön yli tasaisesti. Lado kelmutetun vuoan pohjalle ensimmäinen kerros leipää. Kostuta ja levitä osa täytteestä. Lado seuraava leipäkerros, kostuta ja levitä täytettä. Tee vielä yksi kerros samalla tavalla ja lado päällimmäiseksi leipäkerros sekä kostuta. 

Nosta reunoilla olevat kelmut kakun päälle ja lisää kakun päälle paino, esim. kirja tms. Mikäli käytät kirjaa painona niin kelmuta sekin. Laita kakku tekeytymään jääkaappiin seuraavaksi päiväksi. Kumoa kakku tarjoilualustalle vasta seuraavana päivänä.

Valmista kuorrutus vatkaamalla kerma vaahdoksi ja sekoita joukkoon tuorejuusto. Lisää oman makusi mukaisesti valkopippuria sekä suolaa. Voit myös jättää mausteet pois. Levitä kakun päälle ohut kerros kuorrutetta. Koristele.

Kermakakku äidille

valmistui kaikista niistä ainesosista josta syntyy ainoastaan jotain taianomaisen hyvää. Kinuskia, puolukkaa ja suklaata.

Äitini täytti vuosia lokakuun viimeinen päivä. Samaisena päivänä hän jäi eläkkeelle.

Lapsistani mummin "eläköityminen" oli hämmentävää sillä vanhin tyttäreni on ehdottomasti sitä mieltä että mummi ei ole mummi ulkoiselta olemukseltaan, ei kotinsa tai minkään muunkaan materian perusteella. Mummi on moderni. Hänellä on tyttäreni mukaan moderni koti, sellainen mitä näkee sisustuslehtien sivuilla. Mummilla on moderni auto, ei sellainen joka on vanhuksilla (miten se määritellään, en ole kysynyt enkä siis todellakaan tiedä). Mummilla on siistit vaatteet ja ei  "mummimaiset" hiukset. Hän on moderni mummi.

Modernille mummille tein tyttäreni pienen infopaketin innostamana tämän päivän trendien mukaisen dripcake kakun eli valumakakun. Valumakakkuun valmistin pienenä tehosteena lakumarenkeja joiden reseptin löydät tästä linkistä  ->lakumarengit. Lakumarengit värjäsin progelin ruskealla pastavärillä jotta raidat asettuisivat mahdollisimman lähelle suklaaganachen luonnollista väriä.

Kakku kokonaisuutena on yksinkertainen mutta tyylikäs. Pidän rauhallisista kokonaisuuksista, sellaisista joissa silmä lepää. Tämä on juurikin sellainen. Ulkonäön kruunaa sisältä löytyvä kinuskimousse jossa on runsaasti kotimaista puolukkaa. Hyvä mousse syntyy itsetekemällä, käyttäen mahdollisimman puhtaita ainesosia. Keittämällä itse kinuskin sekä käyttäen lähimetsästä poimittuja puolukoita tai muita marjoja. Kannattaa aina pitää mielessä että marjoja ei pidä poimia vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilta eikä teollisuuslaitosten lähettyviltä. Näin tulee varmistettua että marjojen laatu on ensiluokkainen.

Kakku on gluteeniton ja siinä on käytetty ainoastaan perunajauhoja. Näin varmistetaan että kakkuun ei varmasti tule pienintäkään prosenttia gluteenia. Ohjesääntönä pitäisin sitä, että aina tulee kysyä kakun tilaajalta, että onko mahdollista käyttää gluteenitonta jauheseosta. Useimmiten on, mutta saattaa tulla tilanteita jolloin se ei ole mahdollista. Tällöin perunajauho pohjainen kakku on ehdottomasti oikea valinta ja mikä parasta, todella hyvänmakuinen. Gluteenittoman leivonnaisen ei todellakaan tarvitse olla kuivaa tai muutoinkaan huonompaa kuin gluteenipitoisen.

Perunajauhoiseen kakkupohjaan pääset tutustumaan tästä linkistä ->kermakakku.

Näissä makeissa tunnelmissa toivotan 

äidilleni, modernille mummille, 

ihanan aurinkoisia eläkepäiviä ja 

synttärionnea 

vielä jälkikäteenkin!