Kermakakku iltapäiväohjaajille

ei ollut mitenkään sen suunnitellumpi juttu vaan syntyi yksinkertaisesti tekemällä marenkeja, etsimällä kaapin kätköistä sopivan värisiä/näköisiä keksejä, vaahtokarkkeja ja candy meltsejä.

Odotettu, pitkä kesäloma alkaa pian ja se tarkoittaa sitä että Kenwood pääsee töihin.

Toukokuun viimeinen viikko on usein se kiireisin, mutta samalla ihanin. Silloin(kin) tuvan täyttää vispilöiden ja kermavaahdon sulava sopusointu ja siihen tiivistetään kaikki parhaat sekä makeat makuyhdistelmät. Silloin nimittäin taiotaan kiitoskukkasia opettajille ja iltapäiväohjaajille. Ja koska minä en ole mikään hortonomi, enkä todellakaan saa kukkia kasvamaan (saatikka kukoistamaan), niin tein sen mitä parhaiten osaan, -leivon! Ja sen teen suurella sydämellä ja ne kukkasetkin muuten, mutta vain vaahtokarkkimassan avustuksella ;)

Aurinkoista, 

ja ennen kaikkea makeaa, 

kesälomaa kaikille koulunsa päättäneille! 

Arvonta

Kakkutupa Mia on pukeutunut kesään ja päätti arpoa kesän, sekä yli 100 000 kävijämäärän, johdosta poikkeuksellisesti kaksi palkintoa!

Kakkutupa Mia on elellyt makeaa elämää hyvinkin aktiivisesti koko menneen talven ja kevään joten kesän koputellessa ovella päätin laittaa vispilät hetkeksi kaappiin. Ei niin, ettenkö leipoisi mitään mutta koska suomen suvi on lyhyt (ja toivottavasti lämmin tänä kesänä) niin haluan keskittyä ensisijaisesti nauttimaan kesästä että lapsieni seurasta.

Mutta pakko palata vielä tuohon kävijämäärään, 100 000! Ihan uskomatonta ja pistää hyvällä tavalla hiljaiseksi. Käsittämätön määrä kävijöitä, ottaen huomioon etenkin sen, että blogini tarjoaa hyvinkin yksinselitteisiä, ja perinteisiäkin leivonnaisia, samalla painottuen melkeinpä kokonaan vain makeaan puoleen. Blogi tarjoaa niitä helmiä joita kukaan kotikokki ei näemmä ole unohtanut vuosien varrella kuten mokkapalat, tiikerikakku sekä peruspulla. Näitä perusleivonnaisia voi aina halutessaan tuunata tämän päivän trendeihin ja käyttää makupareina mitä uskomattomampia ainesosia. Sitä makujen sinfoniaa parhaimmillaan.

Kakkutupa Mian löydät myös Instagramista sekä facebookista!

Kaunis kiitos vielä kerran kävijöille, unohtamatta lukijoitani, ja pidemmittä puheitta siirrytään itse palkintoihin samalla kerraten arvonnan säännöt. 

Arvonnan palkinnot;

1. palkinto
* Emma Iivanaisen leivontakirja, Emman makeat piirakat *

Kirja on julkaistu 2016 ja 125 sivuinen kirja keskittyy herkullisiin ja makeisiin piirakoihin. Kirjasta löytyykin näin toinen toistaan herkullisempia ohjeita jotka suorastaan huutaa tulla leivotuksi. Miltä kuulostaa näin kesän kynnyksellä esim. vaniljainen mansikkatorttu? Tai hurmaava, vadelmainen brita-piirakka? Hyvältä, eikö vain?!

2. palkinto
* Nordic Waren klassisen kaunis ja korkealaatuinen kahvikakkuvuoka *

Joka sattumoisin löytyy kaapistani kaksin kappalein. Itse en tee kahdella samanlaisella/kokoisella vuoalla mitään joten mielestäni on itseoikeus arpoa vuoka jollekin teistä. Vuoka tulee voidella ennen paistamista, sen voi myös korppujauhottaa. Vuoka on käsinpestävä. Vuoan vetoisuus on n. 2,5 litraa.

* Städterin 6 kpl:n kakkupaperipakkaus, halkaisijaltaan 28 cm *

Arvonnan säännöt;

- Osallistumisaika on 29.5. - 4.6.2017. Voittajan nimen julkaisen blogissani 7.6.2017 mennessä.

- Arvontaan osallistut kommentoimalla tähän postaukseen. Kerro lapsuutesi paras makea makumuistosi ja jaa halutessasi resepti meidän kaikkien innokkaiden herkkusuiden testattavaksi. Yksi kommentti/henkilö. Jätä kommenttisi yhteyteen sähköpostiosoitteesi.

- Arvon voittajat satunnaisnumerogeneraattorilla (random.org) ja olen voittajiin sähköpostitse yhteydessä arvonnan päätyttyä. Mikäli en saa voittajiin yhteyttä viikon kuluessa arvonnan päättymisestä, arvon uudet voittajat!

- Arvontaan voi osallistua kuka tahansa mutta lähetän palkinnon vain kotimaiseen osoitteeseen (Suomi).

- Arvonnan palkinnon toimitan postilähetyksenä. En ole vastuussa mahdollisista toimituksen aikana tapahtuneista vaurioista tai postin hukkaamasta lähetyksestä.

Tiikerimuffinit

taikovat tiikerikakun uuteen muotoon.

Minun yksi suuri maku rakkaus on ehdottomasti tiikerikakku ja senpä tähden halusin leipoa sen sopivaksi suupalaksi.

Tiikerikakku on saanut selvästi pysyvän jalansijan suomalaisen kahvikulttuurin kylkeen ja se on vuosikaudet saanut herkkusuiden suupielet nousemaan ylöspäin. Ja mikä ettei? Tiikerikakku on selvästi ansainnut paikkansa kahvipöydän klassikkokakkuna ja siitä on sen loputtoman suosion myötä tehty monenlaisia variaatioita. Milloin sen suklaisiin raitoihin on lisätty raikasta minttua, tai mehukasta appelsiinia, tai jos on ollut oikein rohkea niin mikseivät raidat olisi voineet saada lisäpotkua lakritsikastikkeesta?
 
Minä olen kuitenkin sen aikakauden ihmisiä jolloin ainoa oikea tiikerikakku sai raitansa herkullisesta kaakaosta ja niinpä nämä muffinit saivat jakaa kaakaon ilosanomaa eteenpäin. Omat lapseni rakastavat näitä muffineita, nimenomaan kaakaoraidalla, joten annoin vispilät nuorimman neitosen käteen ja hyvinhän tuo tuntui sujuvan! Selvästi leipuriainesta.

Tiikerimuffinit

(12-14 kpl)

Taikina

200 g voita (laktoositon)

3 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

3 kananmunaa

4 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 dl kermaa (laktoositon)

2 rkl kaakaojauhetta

´

Vaahdota voi ja sokeri kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen joukkoon voimakkaasti vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään, lukuun ottamatta kaakaojauhetta. Lisää kerma vuorotellen kuivien aineiden kanssa, varovaisesti sekoittaen hyvin sekaisin. Ota massasta 1/3 erilleen ja sekoita siihen kaakaojauhe. 

  Valmistele muffinipelti lisäämällä koloihin paperisia muffinivuokia. Mikäli et omista muffinipeltiä niin käytä pahvisia muffinivuokia. Pahviset muffinivuoat pitävät muotonsa hyvin eivätkä vuoat pääse leviämään taikinan painosta. 

Lusikoi vaalea massa pursotinpussiin ja tumma massa omaan pursotinpussiinsa. Pursota vaalea massa muffinivuokiin niin että jätät tilaa tummalle massalle. Pursota tumma massa vaalean massan kaveriksi ja laita muffinit uuniin kypsymään.

Paista muffinit uunin keskitasolla 175 asteessa, noin 15 minuuttia.

Varmista muffinien kypsyys cocktail- tai hammastikulla. Kun tikkuun ei tartu taikinaa, muffinit ovat valmiita.

Kermakakku kinuskikuorrutteella

on täytekakkujen kuningatar.

Tänä vuonna anoppini toivoi äitienpäivälahjaksi ison kermaisen kakun jonka välissä tulisi olla mustikkaa ja vaniljaa. Toiveena oli myös herkullinen kinuskikuorrute ja minä komppaan aina toivetta jossa on sana kinuski, vaikka vain sivulauseessa!!

Kakusta tuli sanomattakin herkullinen. Mustikka, vanilja ja kinuski täydentävät taivaallisesti toisiaan. Siihen vielä ihanan raikas kerma höystettynä vaniljakreemillä niin voin kertoa että tämä kokonaisuus teki kakusta likipitäen liiankin herkullisen. Tällä koostumuksella tulee varmasti tehtyä kakku jos toinenkin.

Kakun koristeeksi tein muutamia omenankukkia sekä hortsensioita. Tämä kakku ei muuta tarvinnut. Joskus yksinkertainen on kaunista ja itseasiassa, aika useinkin.

Martta Aliisan ristiäiskakku

pukeutui hempeään pinkkiin ja valkoisen eri sävyihin.

Naapurimme pieni tyttövauva sai toukokuun 13 päivä nimensä.

Kakku toteutettiin Martan äidin toiveesta niin että kakku tuli olla gluteeniton ja laktoositon kermakakku kinuskipuolukkatäyteellä. Koristelu jäi minulle täysin vapain käsin ja niin pääsinkin taas valmistamaan ihanan vauvakoristeen kastemekossaan!

Kakkuun halusin tuoda myös kukkia jotka täydentäisivät kakun kokonaisuudeksi. Kuin pisteeksi iin päälle kakku sai vielä kertoa vauvan nimen pienehköllä sirolla nimilaatalla johon olin kirjoittanut elintarviketussilla vauvan nimen.

Mielestäni kakku olisi ollut liian pelkistetty jos kermakuorrute olisi pohjaväriltään kokonaan valkoinen. Niissä ajatuksissa värjäsin osan kermasta Wiltonin rosalla pastavärillä pinkiksi ja näin kakku sai selkeästi lisää ulkonäköä lopputulemaan.

Poista pahat painajaiset

lapsen unten polulta.

Tasoita kujat, silota tiet

pienokaisen kulkea.

Päivän kehrän anna paistaa,

suven suloisuutta maistaa.

Ilon lähteen ammenna,

lapsuusmuistoja kartuta.

Silkkihanskoin taputtele,

sylissäsi kanniskele,

turvallinen olo suo,

hellyys tuo lapsen luo.

-Birgit Ahokas-

Vernerin ristiäiskakku

toivottiin pienen pienenä kakkusena joka saisi olla kahvipöydän helmenä.

Vernerin äiti antoi täydellisesti vapaat kädet kakun suhteen, joten ulkonäkö ja makumaailma oli oma valintani.

Ajatus siitä että saan toteuttaa täysin omaa käsialaani oli kieltämättä vastustamaton joten tämä "projekti" oli erittäin mieluinen toteuttaa. Päätin jo heti alkumetreillä että käytän kakkuun Vispilänkaupasta, joka suureksi harmikseni on lopettanut toimintansa, saamaani Baroc pitsimattoa joka on mielestäni edelleen se kaunein pitsimatto. Pitsin valmistin Confetin valkoisesti pitsiaineesta joka onnistuu aina täydellisesti ja on helppo käsitellä, että valmistaa.

Kakun kuorrutin Renshawn vaaleansinisen sokerimassan ja vaahtokarkinmakuisen kaulintamassan sekoituksella. Näin sain massasta juuri sen värisen kuin halusin ja massan koostumuksesta tuli hyvin käsiteltävä. Renshaw on massana mielestäni aika löysää ja repeilee helposti kakun yläosasta (ainakin minulla) joten omaan käsituntumaani tämä pieni cocktail on täysi kymppi. Makuasioita tosin nämäkin, en rupea siitä kiistelemään.

Kyseessä on ristiäiskakku niin mielestäni kakussa kuuluu olla kukkia, edes vähän. Valitsin tällä kertaa pieniä ja siroja hortensioita jotka täydensivät hyvin kakun kokonaisuutta. Ruusutkin kävivät mielessä mutta jotenkin hortensiat istuivat tähän kakkuun kuin nenä päähän. Lopputulemana kakku oli täysin tasapainossa, niin värien kuin koristelun suhteen. Omaan silmääni juuri hyvä. Ja mikä parasta, Vernerin äiti oli tyytyväinen.

Onnea vielä koko perheelle ihanasta pojasta!

Pieni kukkakimppu kuvien taustalla on kukkahuone Augustan sitoma. Augusta on paikallinen kukkakauppa josta saa aina hyvää palvelua ja yllättävät kukkatilauksetkin hoituvat nopeasti.

Kiitos Niina upeista kimpuista ja loistavasta asiakaspalvelusta!

 

Emilian Hello Kitty kakku

täytettiin kinuskin ja puolukan hurmaavalla liitolla.

Emilia äiti soitti ja toivoi että leipoisin Emilialle syntymäpäiväkakun.

Emilia täyttää 3 ja äidin toiveesta kakun koristelu saisi olla sellainen herkullinen, karkkivoittoinen kermakakku. Karkkikakun idea oli lähtenyt siitä kun Emilian äiti oli nähnyt serkkuni pojalle leipomani Ryhmä Hau karkkikakun. Hän toivoi samantapaista Emilialle mutta vain Hello Kitty aiheisena.

Emilian karkkikakkuun ripauttelin herkullisia vaahtokarkkeja, kuorrutettuja suklaakarkkeja, hedelmäkarkkeja, marenkia ja candy meltsistä muokattuja suklaalastuja. Koska Emilian syntymäpäivä on vappuna halusin tuoda kakkuun pientä vappu meininkiä. Ja sehän onnistui loistavasti tekemällä näitä maukkaan meheviä uunidonitseja minimuodossa. Ihanan överiä, pinkkiä, kimalletta ja kaikkea älyttömän kivaa! Olisin voinut itsellenikin tehdä tällaisen kakun!!!

Emilian lempiväri on pinkki joten värimaailma oli hyvin helppo valita, valkoista ja pinkkiä.

Tietenkin, pienet tytöthän rakastaa pinkkiä (ja vähän isommatkin)! Pienenä lisäbonuksena lisäsin kakkuun hopean värisiä pitsiperhosia jotka täydensivät mielestäni niin ihanasti tätä pinkkiä unelmaa että ne oli aivan pakko lisätä kakkuun.

Kuten kaikki tietää niin perhosilla on tapana lentää ja niin lensi nämäkin perhoset.... toinen perhonen niin kauas että se mätkähti juuri sopivasti märkään maahan kun Emilian äiti tuli ulko-ovelle vastaanottamaan kakkua. Siinä sitten katseltiin perhosen lentoa todeten että no, perhoset lentää :) Toisen perhosen sain onneksi kiinni niin että se jäi kaunistamaan kakkua. Tästä oppineena liimaan vastedes perhoset aina kiinni....

Oikein Paljon Onnea 

Emilialle!

Poikavauva ristiäismekossa

valmistui viikonloppuna vietettäviin ristiäisiin jolloin serkkuni poika saa nimensä.

Vaahtokarkkimassasta valmistettu vauva on puettu perinteisesti kastevaatteeseen. Kastevaatetta somistaa vaaleansininen rusetti nauhoineen.

Ja muistathan; -mikäli haluat yksilöllisen ja käsityönä valmistetun koristeen, esim. kastekakkuun, niin kipaise pikaisesti kurkkaamaan Confetti Raision (Itäniityntie 2, Laattasataman talo) koristevalikoimaa. Mikäli et löydä myyntitiskiltä mieluista kakkukoristetta niin osa koristeista voidaan valmistaa myös tilaustyönä, mahdollisuuksien mukaan. 

Mustikkamuffinit

tuovat mieleen loppukesän lämpimät, aurinkoiset, illat ja aamukasteiset heinäpellot.

Mustikoissa on ollut aina jotain nostalgista sillä mustikoissa maistuu pala lapsuuteni kesiä.

Mustikka onkin kulkenut pitkän matkan mukanani päästäkseen tänne, perille meidän kotiin, meidän perheeseen. Arkeen ja juhlaan. Antaen omille lapsilleni yhtä vahvan perustan siihen että ehkä hekin muistavat aikanaan, isoina, tuolla maailmalla kotimetsät ja niiden suojista löytyvät mustikat. Mustikat, joita kerättiin suuhun ja ämpäreihin jotta vuodenajasta riippumatta pakkanen olisi aina täynnä puhdasta, kotimaista mustikkaa. Taivaallisen makuista ja taatusti lisäaineetonta.

Meillä mustikka on se marja jota pistetään keittoihin, taikinoihin, rahkoihin jne. Mustikan terveysvaikutuksistakin puhutaan paljon ja itse uskon näihin puheisiin. Ja mielestäni mikä onkaan sen parempi syy leipoa juuri mustikkamuffineja samalla uskoa siihen että loppujen lopuksi nämäkin muffinit sisältävät pelkkiä vitamiineja ja hyviä flavonoideja, eikö totta ;)

Olkaa hyvä, mustikkamuffineita!

Mustikkamuffinit

(n. 12 kpl)

3.5 dl vehnäjauhoja

2 dl sokeria

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

1 dl maitoa (laktoositon)

2 munaa

100 g sulaa voita (laktoositon)

n. 3 dl mustikkaa

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon neste, munat sekä sula voi. Sekoita. Lisää viimeisenä mustikat. Mikäli käytät pakastemustikoita niin kierittele ne, ennen taikinaan lisäämistä, vehnäjauhoissa. Jaa taikina muffinivuokiin.

Paista 200 asteessa, n. 15-20 minuuttia.

Anna jäähtyä hetki.

Seuraavana työvaiheena kaivetaan esiin lusikat ja herkutellaan! Nams!

Salted Caramel Cheesecake äidille

valmistui tänä vuonna hieman etuajassa johtuen äitini työkiireistä.

Äitini toivoi lahjaksi salted caramel juustokakkua joka on ujuttanut tiensä moneen kahvipöytään ja tätä kakkua tarjoillaan tasaisesti myös yhdessä, jos toisessa, leivonta-alan blogissa.

Omakohtaista makukokemusta minulla ei ole tämän kakun tiimoilta, muuta kuin se yksi-kaksi teelusikallista, mutta kakun menekki oli viime kerralla niin suuri että en kerinnyt kuvaamaan kakusta kuin muutamia jämäpaloja joten täytyyhän sen olla hyvää! Ja mikä ettei, kinuskilla kuorrutettu kakku ei voi olla kuin hyvää :)

HUOM!! Mikäli haluat tehdä kakun gluteenittomana käytä esim. Schärin Digestive keksejä!

Salted Caramel Cheesecake

(vuoan halkaisija 24cm)

Pohja

170 g digestive-keksejä 

80 g voita

Täyte

400 g maustamatonta tuorejuustoa

1 1/2 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1 rkl sitruunamehua

ripaus suolaa

2 kananmunaa

1 rkl maissitärkkelystä

Kinuski

1 dl fariinisokeria

1 2/3 dl kuohukermaa

Päälle

sormisuolaa

Lämmitä uuni 160 asteeseen. Voitele irtopohjainen piirakkavuoka. Murskaa keksit ja sulata voi. Sekoita keskenään ja painele vuoan pohjalle sekä reunoille. Paista pohjaa n. 12 minuuttia, kunnes se on saanut hieman väriä. Ota uunista ja anna hieman jäähtyä.

Vatkaa tuorejuusto notkeaksi sähkövatkaimella. Lisää sokeri ja vatkaa kuohkeaksi ja tasaiseksi, n. 2 minuuttia sähkövatkaimella. Lisää vaniljasokeri, sitruunamehu ja suola. Sekoita tasaiseksi.

Lisää kananmunat yksitellen ja sekoita jokaisen jälkeen. Lisää lopuksi maissitärkkelys ja sekoita nopeasti tasaiseksi. 

Kaada täyte esipaistetun pohjan päälle. Paista 30-35 minuuttia, kunnes pinta ei enää kiillä. Anna jäähtyä.

Kinuski

Keitä kermaa ja fariinisokeria kattilassa hiljalleen välillä sekoittaen noin 15-20 minuuttia. Kokeile ensin laittaa pisara kinuskia jäähtyneen kakun päälle, jos pisara pitää muotonsa kinuski on valmista. Anna kinuskin jäähtyä noin minuutti ja kaada sitten juustokakun päälle. Tasoita pinta. 

Anna kakun olla jääkaapissa yön yli. Ripottele sormisuolaa kakun päälle juuri ennen tarjoilua.

Kakku pääsi siis perille ja tuli syödyksi vaikka sormisuola unohtuikin kotiin! Äiti oli saanut seuraavana päivänä vielä vieraita ja kakun rippeet oli nautittu kuulemani mukaan hyvällä herkkuhalulla massuihin.

Vaikka äitienpäivänä keskityttiin olemaan ja jutustelmaan niitä näitä niin tyttäreni halusi ommella
mummin ompelukoneella ja paremmin tuo näytti sujuvan kuin minulta. En ole koskaan ollut mikään ompelija tai "käsityöläinen" mutta kakkuja teen ja koristeita milloinka vain.

Olen joskus miettinytkin sitä että miksen saa kiinni langanpäästä, mitä tulee ompeluun ja yleisesti käsityöhön, mutta omat kokemukseni kouluaikaisista käsityötunneista olivat niin epämukavia, suorastaan traumaattisia, että se kulkee mukanani näemmä loppuelämäni. Se, että et muka osaa mitään, kalvaa ja vaivaa ja lapsi on helppo kohde lannistaa. Toivon mukaan omat lapseni eivät tule kokemaan kouluaikoina vastaavanlaista, voisinko sanoa niinkin kärjistetysti kuin henkistä kiusaamista opettajan puolelta?

Ihailen suunnattomasti ihmisiä joilla tuo kädentaito on ja siksi haluan tukea lapsiani tekemään käsillään ja kääntymään isoäitiensä puoleen kun tulee tiukka paikka. Ja tiukalla paikalla tarkoitan vaikka villasukkien kutomista tai housun lahkeiden lyhentämistä :)

Kiitos Äiti että olet olemassa ja olet pitänyt minut oikean mittaisissa lahkeissa! 

Olet rakas <3

Hyvää Äitienpäivää!

Kaikki luonnossa kertoo Äidistä.

Aurinko on maan Äiti,

joka ravitsee sitä lämmöllä.

Se ei koskaan jätä maailmankaikkeutta yöllä

ennen kuin on nukuttanut maan meren lauluun 

ja lintujen ja purojen hymniin.

Ja tämä maa on puiden ja kukkien Äiti.

Se synnyttää ne, hoivaa niitä

ja vierottaa ne itsestään.

Kukista ja puista tulee kauniiden hedelmiensä

ja siemeniensä ystävällisiä Äitejä.

Ja Äiti, elämän esikuva,

on ikuinen henki, täynnä kauneutta ja rakkautta.

- Kahlil Gibran-

Limenmakuiset marengit

ilahduttavat suuresti limen ystäviä.

Makutomusokereiden myötä sain valmistaa maistiaisia Raision Confettiin mm. Key Lime makutomusokerista jonka nimi kertoo kaiken. Lime <3

Olen valmistanut useita ja useita marenkeja näillä hurmaavilla makutomusokereilla ja huomannut että niiden lopputulemassa on eroa. Eritoten tämä key lime marenkimassa jää aavistuksen vetelämmäksi kuin kaverinsa banana split joita valmistin taannoin tyttäreni syntymäpäiville. Banana split marenkeja löytyy muuten tällä hetkellä maistettavana Raision Confetissa. Kipaisepa pikaisesti maistamaan, jos niitä on vain enää jäljellä, kuinka hurmaavia makutomusokerista valmistetut pikku makeat ovatkaan.

Marenkeja voi värjätä mm. Rainbow Dust ProGelin pastaväreillä joissa on todella kaunis ja puhdas pigmentti.

Pastaväreillä voit värjätä joko koko marenkimassan, tai vaihtoehtoisesti lisäämällä marenkeihin ainoastaan raitoja. Raidat syntyvät siveltämällä siveltimellä pursotinpussin sisäpintaan ohuita raitoja haluamallasi pastavärillä. Tämän jälkeen lusikoidaan marenkimassa pursotinpussiin ja pursotetaan marengit leivinpaperin päälle. Näin syntyvät kauniit, raidalliset marengit. Mikäli haluat värjätä koko marenkimassan niin värjää massa vasta viimeisenä työvaiheena varovaisesti sekoittaen sekaisin.

Limenmakuiset marengit

2 valkuaista
n. 100g key lime makutomusokeria
tippa Rainbow Dust ProGel pastaväri, Leaf Green


Laita uuni lämpeämään n. 100 asteeseen. Valmistele pellit leivinpaperilla valmiiksi.

Erottele keltuaiset huolellisesti valkuaisista. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi lisäten samalla tomusokeria joukkoon pienissä erissä. Marenkivaahto on valmista kun se on jämäkkää eikä valu kulhosta vaikka sen kääntäisi ylösalaisin. Värjää marenkivaahto halutessasi pastavärillä varovaisesti sekoittaen. Kaada vaahto pursotinpussiin ja pursota marenkeja leivinpaperille. Marengit eivät laajene uunissa joten ne voi pursottaa lähekkäin.

Laita marengit uuniin kuivumaan n. tunniksi. Valmiit marengit ovat kevyitä ja kuivuneet kokonaan, kun irtoavat helposti leivinpaperista.

Vaaleat keksit

ovat meillä suurempaa herkkua kuin yksikään kaupan keksi.

En ole koskaan kokenut olevani mikään keksileipuri mutta tämän reseptin myötä olen saanut pikkuisen intoa keksien leipomiseen.

Intoa keksien leipomiseen on herättänyt osaltaan myös se että kaupan keksivalikoiman hyllyt sisältävät uskomattomia määriä lisäaineita ja haluan jossain määrin vähentää perheemme e-kirjain listaa. Mutta kyllä se suurin syy, miksi näitä keksejä leivotaan, on se että nämä keksit ovat järisyttävän hyviä. Olkoon niissä sitten e-koodeja tai ei!

Kuorrutin omat keksini pikeerillä mutta keksejä voi aivan hyvin kuorruttaa esim. suklaalla, sokerimassalla tai vaahtokarkkimassalla. Jokainen löytää sen oman suosikkikuorrutteensa kokeilemalla mutta minun suosikkini on selvästi pikeerikuorrute. Kerrottakoon muuten vielä että ne ovat keksejä jotka häviävät usein ensimmäiseksi tarjoilualuseltaan. 

Vaaleat keksit

(n. 70 kpl keskikokoisia keksejä)

Taikina

2 1/2 dl sokeria

1 3/4 dl voita tai margariinia

1 kananmuna

1/2 dl kuohukermaa

1 tl vanilliinisokeria

1 tl manteliaromia, raastettua sitruunankuorta jne.

6 -6 1/2 dl vehnäjauhoja

1 1 /2 tl leivinjauhetta

Ripaus suolaa (voi jättää pois mikäli käytät esim. vähäsuolaista voita)

Vatkaa sokeri, voi, muna, kerma, vanilliinisokeri ja aromi vaaleaksi vaahdoksi. Lisää kuuteen desilitraan jauhoja leivinjauhe sekä suola. Lisää seos taikinaan. Lisää jauhoja kunnes taikina on sopivaa. Muista että taikina jähmettyy kylmässä ja jauhoja lisääntyy taikinaan kaulittaessa. Sekoita pehmeäksi taikinaksi.

Peitä kulho ja anna "tekeentyä" jääkaapissa n. 1-2 tuntia, tai kunnes taikina on kovettunut.

Kauli taikina 3-5mm paksuiseksi levyksi ja ota muotilla kuvioita.

Paista uunissa 200 asteessa n. 4-7 minuuttia (keksin koosta riippuen) kunnes keksien reunat ovat vaalean kullanruskeat. Anna jäähtyä ja koristele haluamallasi tavalla.

Tämän kuvan myötä kiitos vielä kerran kaikille seuraajilleni instassa!
Käsittämättömän upeaa että teitä on jo näin monta!!

psst.... Kakkutupa Mian löydät myös facebookista!

Kinkkuvoileipäkakku

valmistettiin tällä kertaa ystävänpalveluksena äitini työkaverille.

Kinkkuvoileipäkakku on jatkanut tasaista suosiotaan juhlista toiseen ja voittokulku sen kun jatkuu.

Voileipäkakut ovat todellakin tulleet takaisin ja mikä ettei. Niiden maku hurmaa vuodesta toiseen ja ne tasapainottavat hyvin yleensä niin makeaa juhlapöytää. Olen usein kuullut että voileipäkakku olisi työlästä valmistaa mutta oman kokemukseni myötä voin kertoa että niin ei todellakaan ole.
Voileipäkakku on yksi suosikki tekeleistäni.

Sitäpaitsi, kevään ja kesän juhlat ovat jo ihan ovella joten mitä jos tekisit tarjolle voileipäkakun? Herkullisia voileipäkakun reseptejä löydät mm. Hellapoliisin sivuilta, käy kurkkaamassa!

Ristiäiskakku pitsillä

testasin Städterin upean säkenöivää pitsijauhetta alla olevaan mallikakkuun.

Tämän pitsin avulla valmistuu ehdottomasti kevään ja kesän juhlien upeimmat kakut. Kauniin ulkonäön lisäksi iso plussa on se että pitsin valmistaminen ei voisi olla tämän joutuisampaa ja helppoa. Tarvitset vain pitsimaton, palettiveitsen (tai raapan tms) ja valitsemasi pitsiaineen.

Pitsiä löytyy myös muissa, upeissa väreissä ja saatavilla on mm. kulta ja pinkki. Käy kurkkaamassa värivaihtoehdot Confetin sivuilta.

Ja näin pitsi valmistuu paketin ohjeiden mukaisesti;

Edel- koristetahna sivellään paletilla tai taikinakaapimella tasaisesti Städter koriste- tai reunakoristematon päälle. Matto asetetaan paistinpellille ja annetaan kuivua sopivan tuntuiseksi 80-100 asteessa, kiertoilmauunissa n. 30-40 minuuttia. Aina uunista riippuen paistoaika ja lämpötila voivat olla erilaisia. Kun ornamentit ovat kuivuneet, ne irrotetaan varovaisesti matosta ja niitä säilytetään  käyttöä varten suljetussa rasiassa. Kuvien alustojen kohdalla kuten fondant, koriste kiinnitetään elintarvikeliimalla.

Omakohtaista kokemusta; Pitsin kuivumisaika on uunikohtainen, niinkuin ohjeessa kerrottiinkin. Minä kuivatin pitsin huoneenlämmössä laittamalla aineen "tekeentymään" illalla pitsimatolleen ja irrotin sen varovasti aamutuimaan käyttöä varten. Kokeilin valmistaa pitsiä myös uunissa ja omani valmistui 80 asteessa, n. 25 minuutissa joten uuneissa on todellakin eroja ja sitä omaa uunia on hyvä oppia tulkitsemaan.

Mallikakku 

halkaisija 15cm

korkeus 7,5 cm

Pinnoitus

Kakku on kuorrutettu vaahtokarkinmakuisella kaulintamassalla ja tämän kokoiseen kakkuun on hyvä varata massaa n. 250 g. Käytin kakun koristeisiin samaa massaa kuin tähän pinnoittamiseen joten massaa on hyvä varata vastaavanlaiseen kokonaisuuteen n. 500g. 

Kukat

Kukat valmistin kaksiosaisella petunia muotilla joka on yksi helpoimmista muoteista käyttää ja lopputulos on aina sanomattoman kaunis. Kukkien pinnoille sivelin efektisävyä, pearl white, ja viimeistelin kukat Wiltonin valkoisilla sokerihelmillä. Muottia voit käyttää myös muiden kukkien työstämiseen, esim. confetin kukkamuotit saavat näin kauniin ulkomuodon. 

Lehdet

Lehdet voi valmistaa käsityönä, ilman mitään sen kummempia muotteja mutta minä tein tällä kertaa ison lehden röpelöreunuksisella pisaramuotilla. Pienet lehdet valmistin pienimmällä terälehtimuotilla mikä setistä löytyi. Lehdet on värjätty Rainbow dustin vihreällä pastavärillä. Lehtiä voi elävöittää efektisävyillä ja näihin lehtiin sopii mielestäni loistavasti säkenöivä galactic green. 

Vauva

Vauvaa varten on olemassa silikoninen vauvamuotti joka on ehdoton "apuväline" vauvan työstämiseen. Vauvamuotteja löytyy useilta eri valmistajilta mutta mielestäni tämä muotti on selkeästi parhain. Tähän muottiin tarvitset massaa n. 25 g/vauva. Massan voi värjätä Wiltonin norsunluu/ihonsävyisellä pastavärillä. Näin saa ihonsävyn juuri sellaiseksi kun haluaa. Pastaväriä on hyvä annostella massaan cocktail- tai hammastikun avulla, tarvittaessa pikkuhiljaa lisäten. 

Kun vauva on otettu ulos muotistaan niin vauvan on hyvä antaa hetken kuivua, ennen kuin annat hiuksille ja kasvoille väriä. Värit saat siveltämällä haluttuihin kohtiin, esim. hiukset, suu, posket,  tomuväriä eri väreissä/sävyissä. Kun vauva on saanut "värinsä" niin on aika asustaa vauva, tai jättää asustamatta. Oman vauvani asustin niinkin kekseliäästi kuin vaipalla :)

Kuin pisteeksi ii:n päälle on kakku sidottu kauniiksi kokonaisuudeksi upean helminauhan avulla joka on valmistettu silikonimuotilla, 3 helminauhaa. Nauha on kiinnitetty kakkuun elintarvikeliimalla.

Herkullinen mustikkapiirakka

valmistuu nopeasti ja maistuu kaikille mustikkasuille.

Tämä piirakka ei jätä ketään kylmäksi ja taipuu helposti myös uunipellin mittoihin vain tuplaamalla ainesosat.

Rakastan mustikoita yli kaiken ja tämä suunnaton rakkaus mustikoihin on periytynyt myös vanhimmalle tyttärelleni joka söisi mustikkapiirakkaa vaikka joka päivä, jos se vain olisi mahdollista. Mustikka on siis se marja jota meiltä löytyy aina pakkasesta ja siitä voi valmistaa kaikkea muutakin ihanaa, kuin piirakkaa, ympäri vuoden. Meillä valmistuu siten mustikasta niin rahkat, kiisselit kuin kakkumoussetkin ja mikä ettei. Mustikka on vain niin hyvää ja onhan sillä selvästi myös paljon puhuttuja, hyviä terveysvaikutuksia. Mustikka sisältää paljon a- ja b-vitamiinia, mangaania, kuitua sekä flavonoideja ym. terveellistä. Joten eiköhän laiteta tänäänkin lautaselle mustikkaa jossain muodossa, vaikka ripoteltuna piirakkaan :)

Mutta kerrottakoon vielä että mustikkapiirakalla on myös se ihana oikeus että se taipuu moniin koskettaviin tapahtumiin. Minulle nuo koskettavat tapahtumat menevät syvälle ihon alle ja elän hetkessä täysin mukana. Näin kävi myös Yrjönpäivänjuhlassa, kauniina keväisenä iltana, tuulen vihmoessa talvea taustalla. Antamatta lämmön vielä tulla.

Nuorin tyttäreni on liittynyt viime syksynä partioon ja partio järjestää joka kevät Yrjönpäiväjuhlan kirkossa. Juhla oli siirretty sattuneesta syystä maanantaihin kun yleensä se pidetään, kuulemani mukaan, Yrjön päivänä. Juhla alkoi juhlallisesti lippujen saapuessa partiolaisineen kirkon käytävää pitkin eteen. Siinä se minun pieni partiolainen marssi, muiden joukossa, liian pitkä partiopaita päällänsä kantaen partiohuiviaan ylpeänä pienillä hartioillaan.

Kun kaikki olivat asettuneet paikoillensa tuli juhlan alkaa. Juhlassa kerrottiin pyhän Yrjänän tarina, mikä tietenkin liittyi vahvasti itse juhlaan, ja toki kirkossa kuultiin paljon muutakin partioon liittyvää. Pääsimme myös laulamaan yhteislauluja lapsien johdattamana. Yhteislaulut ovat lauluja jotka menevät aina ihoni alle, ja kun lapset esittivät laulun Tuulien teitä, niin se tuuli meni sydämeen, kun äsken tuolla ulkona keväinen tuuli johti tiensä luihin ja ytimiin. Siinä kirkon penkillä, urkujen säveltäessä laulua, katsoin oman tyttäreni hentoja mutta vahvoja hartioita. Niin elämää täynnä. Siinä hän istui kirkon penkillä näyttäen niin pieneltä, että teki mieleni mennä halaamaan häntä, ja ottaa lähelleni, jotta voisin suojella häntä kaikelta.

Ulkona puut huojuivat auringon ja pilvien leikin keskellä ja kyyneleet valuivat poskilleni. Miten tämän samaisen kirkon penkillä tuleekin aina tunteet vahvasti pintaan? Voin vastata kysymykseeni tietäen että olen suunnattoman onnekas ja minua on siunattu suurella rakkaudella, tuplasti, joten siksi ne tunteet tulevat pintaan ja antaa niiden tulla. Tiedostaen samalla että elämä on tässä ja nyt, huomisesta ei kukaan tiedä.

Juhlan päätteeksi teimme koko kirkkoväki partiolaisineen sisaruspiirin ja sidoimme kätemme yhteen. Partion vetäjät puhuivat tovin ja sen jälkeen lauloimme yhdessä laulun tää ystävyys ei raukene. Kun teimme lähtöä kirkosta tyttäreni pysäytti minut ja kysyi. Äiti, olithan sinäkin mukana piirissä? Kun me kerran olemme aina yhdessä? Kyllä, olin piirissä katsoen hänen sinisiin, kysyviin silmiinsä. Hän laittoi kätensä käteeni hymyillen silmillään, ja koko olemuksellaan, ja me astuimme käsi kädessä ulos kirkosta aurinkoon. Viileään maanantai-iltaan. Ja kotona odotti mustikkapiirakka <3

Mustikkapiirakka

(vuoan halkaisija n. 24cm)

2 kananmunaa

1,75 dl sokeria

1 dl kermaa (laktoositon)

1 dl maitoa (laktoositon)

100 g sulatettua voita tai margariinia (laktoositon)

3,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

 n. 3-4 dl mustikoita 

-tai vaihtoehtoisesti vadelmia, herukoita tms.

Vatkaa kananmunat ja sokeri paksuksi, vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita kerma, maito ja sulatettu voi keskenään. Sekoita toisessa kulhossa keskenään leivinjauhe ja vehnäjauhot. Lisää kuivat aineet ja nesteet vuorotellen muna-sokerivaahtoon. Sekoita ainekset, nuolijaa apuna käyttäen, varovaisesti sekaisin. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan. Levitä taikina tasaiseksi ja lisää lopuksi mustikat taikinan pinnalle. Halutessasi voit ripotella sokeria mustikoiden päälle.

 

Paista mustikkapiirakka uunissa 200 asteessa, n. 25 minuuttia.

Anna jäähtyä.

Salted Caramel marengit

maistuvat nimensä mukaisesti karamellille.

Marengit ovat saaneet uuden nosteen makutomusokereiden myötä ja nykyään näitä makustettuja marenkeja löytää melkeinpä jokaisen leivontalehden sivuilta sekä leivontabloggareiden blogeista jossain muodossa.

Marengit ovat saaneet näin uuden "elämän" ja taivas kuinka hyviä nämä makutomusokeroidut pikku makeat ovatkaan! Ei ihme että marenkeja löytyy tarjottavana niin kakuista, muffineista tai ihan niineen herkuteltuna. Makutomusokerien lisäksi voit maustaa marenkeja myös erimakuisilla uutteilla joita on tarjolla ainakin leivonta-alan erikoistarvikeliikkeissä.

Salted Caramel marengit

  (yksi pellillinen)

2 kananmunan valkuaista

100 g Salted Caramel makutomusokeria

tippa Rainbow Dust ProGel, punainen 

- laitoin vain tipan pastaväriä koska halusin marenkien jäävän selvästi vaaleanpunaiseksi

Kuumenna uuni 100 asteeseen. Aseta leivinpaperi uunipellille. 

Erottele valkuaiset keltuaisista huolellisesti ja vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Lisää tomusokeri vaahtoon pienissä erissä koko ajan vatkaten. Marenkivaahto on valmista kun se on jämäkkää, ja kiiltävää, eikä valu kulhosta vaikka sen kääntäisi ylösalaisin. Kaada marenkivaahto pursotinpussiin jossa on valitsemasi tylla. Voit pursottaa marengit lähekkäin sillä ne eivät laajene uunissa.

Kuivata marengit uunin keskitasolla n. tunnin ajan tai kunnes ne irtoavat nostettaessa helposti leivinpaperista.

Marenkien valmistamisessa on omat pikku niksinsä, niin kuin kaikessa leivontaan liittyvässä. Ohjeistuksissa annetaan usein uunin lämpötilaksi 100 astetta (niin kuin yllä olevassa reseptissä) mutta tuossa asteessa, minun uunissa, marengit tummuvat ja halkeilevat. Alensin lämpötilaa 80 asteeseen ja näin saan kauniit sekä ehjät marengit uunista ulos. En käytä myöskään kiertoilmaa. En edes silloin kuin laitan uuniin kertaheitolla kaksi pellillistä marenkeja. Sanottakoon vielä että jokaisella on oma tapansa valmistaa esim. juurikin näitä marenkeja. Tämä on minun tapani ja se toimii minulla. Se, miten sinä saat marenkisi onnistumaan riippuu käyttämistäsi välineistä, raaka-aineista sekä uunisi käyttöominaisuudesta.

VINKKI!

* välineet pitää olla täysin puhtaat ja rasvattomat sillä pienikin määrä rasvaa kulhossa tai vispilöissä voi heikentää marengit rakennetta *

* marengit säilyvät huoneenlämmössä tiiviissä purkissa *

Marenkien kuivuessa uunin lämmössä kävin nuorimman tyttäreni kanssa pihalla pienellä happihyppelyllä. Näin aika meni joutuisammin ja marenkien odottaminen uunista ei käynyt niin kovin työstä. Nuorimmaiseni kun rakastaa makutomusokeroituja marenkeja niin tunti tuijottaen uuniluukun avautumista on pitkä aika, sekä hänelle kuin kieltämättä minullekin :) 

Happihyppelyn ohessa huomasin että takapihalla, rapaperipensaan tykönä, oli selvästi havahduttu siihen että kevät on niinkin pitkällä, että pienet punaiset raparperinpäät uskalsivat kurkkia mullan kätköistä kohti aurinkoa. Tämä on minulle varma merkki (kurkiauran lisäksi) että kyllä, kevät on täällä. Ja miten odotankaan että pääsen keittämään tuoreista raparpereista kevään ensimmäisen raparperikiisselin. 

Ihana kevät on täällä!