Palkinnon minulle taikoi herkulliset Vaniljamuffinit. Nämä muffinit ovat täynnä vaniljaa sen joka sävyssä. Reseptin muffineihin löydät tästä, klik :)
Kerrottakoon vielä että ilahduin suuresti kortista sillä postilaatikkoon ei juuri enää omin käsin tehtyjä kortteja tipahda, eikä ns "valmiita", kaupasta ostettuja korttejakaan. Joulu on kylläkin poikkeus, silloin saa ihastella tuttavien lähettämiä kortteja joissa näkyy tekijän kädenjälki. Toki kaikki kortit ovat yhtä odotettuja ja arvokkaita, niissäkin itse ajatus on tärkein. Se, että on lähettänyt kortin, kertoo saajalleen että häntä on ajateltu. Olenkin suuresti ihastunut ajatukseen että muistaa lähimmäisiä ja ystäviä korteilla, mutta huomaan hyvin että olen pikku hiljaa itsekin ajautunut lähettämään vähemmän ja vähemmän kortteja. Mitenkään sitä sen enempää tiedostamatta.
Korteissa on mielestäni aina jotain henkilökohtaista, tai sitten niissä on jokin tarina minkä vain kortin saaja tietää. Olen säästänyt vuosien varrella melkeinpä kaikki kortit mitä olen saanut, enkä varsinaisesti tiedä miksi. Jotkut kortit herättävät muistoja menneistä, hyvin vahvoja sellaisia. Ehkä juuri niiden muistojen vuoksi haluan pitää ne tallessa. Että minulla olisi pala eilistä kämmenellä.
Suuren suuri kiitos vielä tästä ihanasta, ajatuksella, kootusta palkinnosta ja oikein ihanan aurinkoista sekä makeaa kesää Serkusten suklaaunelma blogin taustalla häärivälle triolle! Leivotaan kesä täyteen makuja, makeita ja raikkaita!
Vaniljamuffinit
valloittivat toukokuun haasteen täyteläisellä vaniljalla
Kauniit metallinhohtoiset, vaaleanpunaiset muffinivuoat Confetista. |
Voi miten kiva kuulla, että palkinto on ilahduttanut! Ja erityisesti kortti. :) Kortit ovatkin nykyään katoava ilmiö...
VastaaPoistaT: Serkusten suklaaunelma
Näinhän se taitaa olla mutta ihanaa kun aina silloin tällöin postilaatikkoon sujahtaa kortteja :)
Poista