Liekö tähän osittain vaikuttanut se että saimme kunnian tulla valituksi tämän suloisen pienen tytön kummeiksi?! Suuri ja vastuullinen tehtävä josta olemme luonnollisesti erittäin otettuja.
Sofian äiti halusi vaikuttaa kakkujen tekemiseen vain siinä määrin että kakut tulisi kuorruttaa kermalla ja täytteiden pitäisi olla herkullisia, eikä missään nimessä liian makeita, ja toisiinsa sopivia makutuntumia.
Sopivasti haasteita siis, etenkin kun ulkona kesä haastoi lisää tekemisen iloa kerman työstämiseen.
Koska kaikki muu jäi minun vastuulle niin päätin tehdä isompaan (30 hlön) kakkuun vaahtokarkkimassasta vauvan jonka puin ristiäismekkoon. Vauva on valmistettu silikonisella vauvamuotilla. Muotti on suht hintava mutta jokaisen siihen investoidun euron arvoinen. Laadukas ja kestävä muotti.
Mekon narujen väri valikoitui Sofian äidin (Maria) mieltymyksen mukaan. Marian lempiväreihin ei varsinaisesti sisälly hempeän vaaleanpunainen joten valitsin mekon värit fuksianpinkin väriseksi. Kakun ruusut saivat sydämekseen samaa fuksianpinkkiä ja asteittain vaalenevia vaaleanpunaisen eri sävyjä aina valkoiseen asti. Näin ruusuista tuli tasapainoisia vaikka värit leikkivätkin keskenään. Ruusujen joukkoon asetin mukaan muutamia hortensioita ja mansikankukkia.
Kakun täytin herkullisen raikkaalla mustikkamoussella jonka pariksi valitsin sametin pehmeän vaniljan. Täydellinen liitto joka hakee vertaistaan.
Pienen prinsessan kastepäivänä
niityltä kuuluu helinä.
Keijut lapsen herättää,
unelmilla siivittää.
Nyt paljon onnea elämää varten
lahjoja hyvien haltiatarten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti