Tuulomantorttu

on mokkapaloja muistuttava leivonnainen jossa on vehnäjauhopohja. Kuorrutteen voi tehdä joko suklaasta tai kinuskista. Kuorrutteen päälle ripotellaan kookoshiutaleita tai vaihtoehtoisesti nonparelleja. Tuulomantorttu on siitä äärettömän kiitollinen että se on todella nopeatekoinen, riittoisa ja sopii hyvin vierasvaraksi pakkaseen. Ennen kaikkea Tuulomantorttu on kaikessa mittakaavassaan herkullinen leivos.

Olen kuullut vuosien varrella todella monia eri versioita tortun nimestä, niistä mainittakoon Tuulemaan torttu että Tuulamon torttu. Niinhän se on, rakkaalla leivonnaisella on monta lempinimeä.

Tuulomantorttu

(pellillinen)

Pohja;

3 munaa

3,75 dl sokeria

200 g sulatettua voita

2 dl maitoa

5,5 dl vehnäjauhoja

3 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

(2 rkl kaakaojauhetta, mikäli haluat pohjan suklaisena)

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää keskenään sekoitetut jauhot vuorotellen maidon kanssa, sekoita lopuksi joukkoon sulatettu voi. Paista leivinpaperilla vuoratun uunipellin päällä.

Paista 200 asteessa, noin 15-20 minuuttia.

Kuorrutus;

400 g tomusokeria

3 rkl kaakaojauhetta

8 reilua rkl voita

n. 6 rkl kahvia

2 tl vaniljasokeria

Valmista kuorrutus sekoittamalla ainekset sekaisin, lisää kahvia sen verran, että seoksesta tulee notkea. Sekoita ja levitä piirakan päälle.

SUKLAINEN FROZEN

kakku oli tyttäreni ehdoton toive. Suklaata ja vadelmaa. Kermaa ja rahkaa. Sekä tietenkin Frozen kakkukuva. Niistä on tehty 10 vuotiaan esikoistyttäreni syntymäpäiväkakku.

Vuodet ovat vierineet hurjaa vauhtia eteenpäin. Nämä ovat niitä pysäyttäviä hetkiä kun kakkuun tulee taas yksi kynttilä lisää. Nyt niitä kynttilöitä on jo 10. Paketissa oli 12 kynttilää, vielä ne riittivät. Haikeana asettelin kynttilät, mutta samalla ylpeänä ja onnellisena, kakkukuvan reunoille miettien, -kunpa voisin pitää lapseni aina pieninä, tehdä siskonpetejä olohuoneen lattialle. Valvoa iltamyöhään siinä siskonpedillä katsoen hauskoja leffoja ja syödä samalla poppareita limun kera. Viedä omenapuun alle se vanha täkki pussilakanoineen lintujen laulun siivittämänä. Tuoda pärekorissa askartelutavaroita täkille ja kattaa siihen kaiken sekamelskan reunamille eväskorin jossa on mehua ja kaikkea mitä retkeen tarvitaan. Kunpa voisin halata heidät turvaan maailmalta ja pitää välillä sylissä tankkaamassa turvaa ja uskoa itseensä, sekä elämään. Uskoa, että elämä kantaa. Laittaa hennot, auringon kultaamat, hiukset ponihännille ja leteille suloisilla hiuslenkeillä. Juosta lapsieni kanssa kilpaa auringon kanssa pihamaalla, kaatuen kikattaen kasteiseen nurmikkoon niin että nurmi värjää vaatteisiin kesän vihreää eri sävyissä. Näissä mietteissä ne helmiäisvaaleanpunaiset kynttilät olivat hakeutuneet, kuin itsestään, kauniisti kakkukuvan ympärille hienoisessa kaaressa, kaikki 10 kynttilää. Yksi jokaisesta vuodesta.

Edessä on toki paljon hyviä hetkiä ja ne muuttaa ainoastaan muotoaan vuosien saatossa mutta sitä herkistyy tavattomasti kun jokin "etappi" on saavutettu. 10 vuotta sitten minusta tuli äiti. 10 vuotta sitten esikoistyttäreni teki minut äärettömän onnelliseksi siitä että hän valitsi juuri minut äidikseen. Olen sanomattoman onnellinen ja siunattu. Onnea tyttäreni, täysi 10! Nyt ja aina, joka tavalla.

Anna niin pitkät siivet, että pystyn suojelemaan lastani minne ikinä hän meneekin. Anna haukan silmät, jotka näkevät kaukaisuuteen. Anna herkät korvat, että kuulisin kaukaa näkymättömänä uhkaavan vaaran. Anna niin kevyt uni, että havahdun heti kun minua tarvitaan.

KINKKUVOILEIPÄKAKKU

tarjosi raikasta tasapainoa makealle. Tähän voileipäkakkuun ei kyllästy varmaan koskaan joka johtuu osaltaan siitä että kakussa ei ole ns "tunkkaista" sivumakua vaan tämä on täydellisen puhdas, yksinkertaisesti raikas makuelämys. Ohjetta en ole edelleenkään kirjoittanut ylös mutta koska tämä on jo neljäs kerta kun teen tämän niin näppituntuma rupeaa olemaan kohdillaan. Mausteissa minulla ei ole ollut määriä alun alkaenkaan sillä en löytänyt muuta neuvoa voileipäkakun maustamiseen kuin tähän tyyliin, mausta "ripauksella" mustapippuria, "ripauksella" suolaa jne. Kuka sen sitten kertoo mikä tuo ripaus on? Enpä osaa itsekään kertoa mutta oma versioni "ripauttelusta" on ollut onnistunut. Siispä ripautellen mausteita, omien makumieltymyksien mukaan ;)

Tällä kertaa teki mieli "repäistä" ja tehdä jokin toinen muunnos voileipäkakusta mutta aikataulu ilmoitti tylysti että sellaiseen ei ole aikaa. Se, että löytää hyvän makumaailman uusille tekeleille ei synny hetkessä, ei ainakaan omalla kokemuksellani. Toki joskus tulee niitä tuhannen taalan onnistumisia kertaheitolla mutta en halua lähteä kokeilemaan sitä tähän väliin. Ehkä seuraavalla kerralla toteutan ajatuksissani jo pitkään olleen muunnoksen toisella makukoostumuksella olevasta voileipäkakusta. Sitä odotellessa annan idean muhia ja kypsyä ajatuksissani. Ties mitä siitä sitten tuleekaan, mutta se on varmaa että jännityksellä ja innolla sekin tehdään. Toivoen, että se jatkaa voittokulkua jo hyväksi todetun voileipäkakun rinnalla.

KUKKIA

pinkin ja turkoosin väreissä toivottiin 10 vuotiaan neidin syntymäpäiväkakkuun. Kakkuun oli toiveena myös vaaleanpunainen pikeeri kuviointi. Kukissa on aina juuri oikeanlaista taikaa ja kukat sopivat täydellisesti tyttöjen kakkuihin. Hempeät värimaailmat täydentävät lopputulemaa ja pikeeri kuviointi sitoo kukat yhteen tehden kokonaisuudesta täydellisen.

Samoille syntymäpäiville lähti myös kakku jossa aiheena oli minecraft, Creeper. Perheen lapset juhlistivat syntymäpäiviään yhteisesti ja toki kummallekin tehtiin oma mieluinen kakku, noin ulkonäöllisesti. Toki miettisin kovin että kohtaako täytevalinta lapsien makumieltymykset mutta lapsien äidin mukaan kummatkin olivat syöneet palan kakkuaan. Tästä voisin päätellä että äidin täytevalinta kakkuihin oli oikea ja toki, -äidit tietävät parhaiten omien lastensa mieltymykset :)   Kakku täytettiinkin edellisen kakun tavoin mansikan- ja valkosuklaan herkullisella liitolla joka monien mielestä hakee edelleen vertaistaan.

Koristeet;

- Renshaw, pinkki sokerimassa

- Renshaw, vaaleanpunainen sokerimassa

- Renshaw, turkoosi sokerimassa

- Kaulintamassa, vaahtokarkin makuinen

- Funcakes, nonparelli helmiäisvalkoinen

- Dr Oetker, Cupcakes minipearls

- Efektisävy, helmiäinen Pearl White

- Efektisävy, helmiäinen Pacific Blue

- Efektisävy, Silver Saturn

- Städter, kimallejauhe vaaleanpunainen

- Wilton, pinkki pastaväri

- Confetin elintarvikeliima

- Confetin muratinlehtimuotit

- hortensia koristemuotit

MINECRAFT, Creeper

kakkua toivottiin eskari-ikäisen pojan synttärikutsuille.

Toive herätti ensimmäisenä kysymyksen että mitä ja mikä? Minecraftista olin toki kuullut, jo työni puolesta, mutta Creeper? Tässä vaiheessa totean heti että olen suunnattoman onnellinen siitä että on olemassa google ja sen miljoonat hakusanat ihmeellisine tuloksineen sillä sieltä löytyi myös Creeper!

Synttärisankarin äiti kertoi että muutoin saisin vapaat kädet toteutukseen kunhan pääroolia näyttelisi Creeper. Kakun teema olikin mitä mahtavin sillä en ole päässyt tekemään tämän tyyppistä kakkua. Monien palasien muodostama Creeper taustoineen oli aikaa vievää mutta äärettömän mielekästä puuhaa. Olla täysin läsnä siinä maailmassa jossa palasten sinfonia sointui loppupeleissä täydelliseksi kokonaisuudeksi, pieni palanen kerrallaan. Irtiotto arjesta, ihan totaalisesti.

Kakun täytteeksi valikoitui hurmaava sekoitus mansikkaa- ja valkosuklaata, makujen aatelia. Pohjana gluteeniton sokerikakkupohja.

Creeper taustoineen;

- Renshaw, tummanvihreä (emerald green) sokerimassa

- Renshaw, vihreä sokerimassa

- Renshaw, pastellinvihreä sokerimassa

- Renshaw, musta sokerimassa

- Renshaw, suklaanruskea sokerimassa

- Kaulintamassa, vaahtokarkin makuinen

-

MINION, Bob ja Kevin

kakku syntyi toivottamaan kaikille hyvää kansainvälistä onnellisuuden päivää ja vähän ehkäpä testimielessäkin sillä uskon, tai uskoin, että jossain on piilossa täydellisen suklaakakkupohjan salaisuus.

Luulen kuitenkin että olen löytänyt tuon salaisuuden mutta fakta taitaa olla vain se että en yksinkertaisesti pidä suklaakakkupohjista vaikka ne olisi leivottu maailman parhaimmilla ainesosilla. Toisaalta todella masentavaa sillä suklaa on suuri rakkauteni ja inspiraationi lähde mutta ehkä nyt on aika antaa tämän projektin olla. Tämä projekti on kuitenkin kestänyt tovin eli suklaapohjia on tehty niin monissa versioissa kun vain voi keksiä. Enää ei ole tapaa tai tekniikkaa, tai miksi sen sitten haluaa nimetä, jolla saisin tämän omaan makumaailmaani sopivaksi. Mahtavaa on kuitenkin se että tiedän pohjien olevan hyviä koska niitä satunnaisesti toivotaan. Ensiviikonloppunakin on jo työn alle sovittu suklaakakkupohjainen Frozen kakku. Siitä lisää ensiviikolla :)

Ensiviikkoa odotellessa jaan ohjeen jonka olin säilönyt reseptikansiooni, kirjoittamani päiväyksen mukaan, vuonna 2012. Harmi vain että en ollut lisännyt tietoa siitä että mistä olen tuon reseptin aikoinani löytänyt. 

Suklaakakkupohja 

(vuoka, halkaisija 24 cm)

2 dl vehnäjauhoja

1 1/2 dl perunajauhoja

1 1/2 dl kaakaojauhetta

3 tl leivinjauhetta

3 /4 tl suolaa

2 tl vaniljasokeria

150 g voita tai margariinia

3 1/2 dl sokeria

3 munaa

3 dl maitoa

Voitele ja korppujauhota vuoka. Sekoita kuivat ainekset keskenään. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen vatkaten. Sekoita joukkoon ensin reilusti jauhoseosta ja tämän jälkeen vuorotellen pienissä erissä loput jauhoseoksesta ja maito. Kaikkea maitoa ei tarvitse lisätä; jos taikina alkaa vaikuttaa liian löysältä, 2 1/2 dl riittää. Kaada taikina vuokaan. 

Paista 175 asteessa, 50-60 minuuttia.

 

Koristeet;

- Renshaw, keltainen sokerimassa

- Kaulintamassa, vaahtokarkin makuinen

- Efektisävy, helmiäinen Pearl White

- Efektisävy, Laser Lemon
- Kimallejauhe, Twinkle White

- Sallinen, pehmeät hopeahelmet

- Kaksiosainen silikonimuotti, Petunia

- Confetin kukkamuotit, 4 kpl

- Valmis kakkukuva -Minions, Kätyrit

LIMEJUUSTOKAKKU

leivottiin Matiaksen syntymäpäiville.

Matiaksen äidin toiveena oli nimenomaan limejuustokakku ja siihen toivottiin teemaksi vaihtoehtoisesti joko traktori, palomies Sami taikka Late lammas. Late lammas on jotenkin niin hurmaavan söpö tyyppi että päädyin yksimielisesti Lateen. Muutoin sain vapaat kädet toteuttaa kakun aiheeksi valitsemaani teemaa ja rakentaa sen ympärille halutessani jotain pientä kivaa. Matiaksen kakut ovat aina olleet hyvällä tavalla haastavia ja siksi odotankin joka kevät mielenkiinnolla että mitä Matiaksen äiti tällä kertaa toivoisi minun tekevän. Tässä muutamia postauksia Matiaksen kakuista vuosien varrelta; -Kaivurikakku, kissakakku ja ristiäiskakkuja, osa 1 ja osa 2.

Limejuustokakku on minulle täysin vieras elementti siinä mielessä etten ole moneen vuoteen maistanut limeä missään muodossa. Ei niin, ettenkö haluaisi mutta allergiani limeen on sen verran voimakas että vältän suosiolla kyseistä hedelmää kaikessa muodossa. Siksi tästä projektista tuli haastava. En voinut luonnollisestikaan maistaa miten valitsemani ainesosat pelaavat yhteen ja millä mittasuhteilla. Riskipelillä ja täysin minusta tuntuu tuntumalla mentiin. Kiilteen tekeminen oli oma työnsä joka vaati muutaman ylimääräisen kauppareissun kun eri valmistajien limemehut lenteli kaaressa täysin väärissä mittasuhteissa viemäriin. Onneksi perheen pää, mieheni, suostui testaamaan eri mittasuhteilla olevia kiilteen ainesosia. Lopputulema oli se että hylkäsimme kaikki eri limetiivistemehut järjestyksessä ja kiille tehtiin itse puristamalla lime hedelmästä mehut veden ja sokerin sekaan.

En toki vedä kaikkia ainesosia hatusta vaan tutkin, eli teen pohjatyötä useamman ajan, eri reseptejä mitä satun löytämään netistä ja useista leivontakirjoistani. Tämäkin ohje on monen eri reseptin yhdistelmä. Tyyliin pohja tuolta, täyte tuolta ja kiille joidenkin reseptin puolivälistä. Tämä tyyli sopii minulle ja tekemällähän näitä oppii kukin soveltamaan juuri oman makumieltymyksensä mukaiseksi. On toki paljon leivonnaisia jotka teen suoraan reseptin mukaisesti mutta kakut täytteineen ym. lisukkeineen syntyvät yleensä juurikin em. tavalla.

Jännityksen sekaisin tuntein veimme kakun juhlapaikalle ja voin todeta että enpä ole koskaan ennen jännittänyt näin kakun puolesta. Mieheni sanoi myös että aika riskipeliä mutta.... tämä kakku veti täydet pisteet kotiin! Voin todellakin sanoa että tämä jos mikä oli täydellinen työvoitto! Se vain harmittaa että itse en päässyt maistamaan kakkua sillä niin loistavaa palautetta sain että jo niiden perusteella olisin syönyt palan kakkua koska vain.

Kiitos tästä kuuluu myös Matiaksen äidille joka osaa aina haastaa minut tekemään uuden uutukaisia makuelämyksiä. Tuskin olisin koskaan lähtenyt tekemään juustokakkua limellä mutta nyt oli astuttava mukavuusalueen ulkopuolelle ja tartuttava rohkeasti haasteeseen.

 Koristeet;

- Renshaw, farkunsininen (powder blue) sokerimassa

- Renshaw, musta sokerimassa

- Kaulintamassa, vaahtokarkin makuinen

- Wiltonin ruskea pastaväri

- Wiltonin valkoinen väriaine

- Efektisävy, helmiäinen Pacific Blue

- Efektisävy, helmiäinen Pearl White

- Sallinen, pehmeät hopeahelmet

- Confetin elintarvikeliima

- Confetin kukkamuotit, 4 kpl

- Kaksiosainen silikonimuotti, Petunia

- Isot kaunokirjaimet ja numerot -painokoristemuotti

- Pienet kaunokirjaimet -painokoristemuotti

SUKLAAMUFFINIT

jatkavat muffinien paraatikulkua kotikeittiössäni. Muffineita syntyy kuin liukuhihnalta ikään, sen verran kivaa tämä leipominen on. Kun on rajattomia mahdollisuuksia ja halu kokeilla uusia makuyhdistelmiä niin eipä siinä auta muu kuin laittaa jauhot pöllyämään ja katsoa mitä sieltä uunista putkahtaa ulos.

Tein edellispäivänä vaniljamuffineita joihin pursotin karamellisoitua maitotiivistettä ja ihastuin niin suuresti tuotteen makuun että halusin ehdottomasti kokeilla tuotetta myös suklaisiin versioihin (kuinka ollakaan). Omaan makuuni tämä ei ollut paras yhdistelmä, mistä olen yllättynyt, sillä olenhan vannoutunut suklaan ja kinuskin ystävä. Olin jotenkin täysin varma että löytäisin jotain sanomattoman herkullista, ettei tälle löytyisi edes adjektiivia kuvaamaan makua. Pieni pettymyshän se oli että makuyhdistelmä ei toiminutkaan, niin hyvin kuin olin sen jo mielessäni ajatellut, mutta yhtä kaikki sillä muffinit tuli syötyä. Muffinit tein tällä reseptillä. Muffinien päälle pursotin kinuskikermakierteet Wiltonin 1M tyllalla. Päälle ripottelin muutamia Dr Oetkerin Cupcake minipearls sokerihelmiä.

AURINGONKUKKASUKLAAMUFFINIT

oli pakko tehdä jo ihan siksikin että sly:ni lähettämät muffinivuoat olivat niin kauniita, ehdottomasti kevään ja tulevan pääsiäisen väreissä, mutta myös inspiraatio tulevaan syksyyn. Muffinivuoat itsessään näyttävät suurilta auringonkukilta jotka ovat puhjenneet kukkaan reilusti etuajassa. Auringonkukat ovat luonnossa upeita, näyttäviä kukkasia ja näihin vuokiin suklainen muffinitaikina asettui kuin itsestään. Näillä puheilla nimesin muffinit Auringonkukkasuklaamuffineiksi ja nyt mietinkin että mistä näitä ihania, inspiroivia, vuokia voi ostaa? Mahtaisiko sly:ni vinkata jotain tämän ihmetyksen tiimoilta...

Muffineilla ei itsessään ole taikinan puolesta mitään tekemistä auringonkukkien kanssa mutta vuoka ohjasi minut nimeämään muffinit tällä tavoin.  Muffinit tein gluteenittomana ja reseptin näihin herkullisiin Auringonkukkasuklaamuffineihin löydät täältä.

VANILJAMUFFINIT

mikä herkullinen vaihtoehto suklaisille muffineille. Nämä muffinit saivat sydämekseen maaliskuun sly pakettini mukana tulleen karamellisoidun maitotiivisteen. Ystäväni ehdotti saatekirjeessään että voisin käyttää em. tuotteen jäätelön kera mutta en yksinkertaisesti raaskinut. Etenkään kun jäätelö itsessään oli jo niin älyttömän herkullista.

Vaikka rakastankin suuresti suklaata niin tämä ohje on hyvä esimerkki siitä että aina ei tarvitse höystää muffineita suklaalla jotta saa makumaailmat herkistettyä kohdilleen. Maistuvan lisän vaniljaisiin muffineihin toi muffinien sydän, karamellisoitu maitotiiviste. Kuorrutteena herkullinen kinuskikerma.

Vaniljamuffinit

(12 kpl)

3 dl vehnäjauhoja

2 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

2 tl leivinjauhetta

Ripaus suolaa

2 kananmunaa

1 dl maitoa

1 1/2 dl rypsiöljyä

Kuumenna uuni 175 asteeseen ja asettele paperivuoat muffinipellin koloihin. Sekoita keskenään kuivat ainekset. Sekoita toisessa kulhossa kananmunat, maito ja rypsiöljy. Lisää kuivat aineet nesteisiin siivilän läpi ja sekoita taikina tasaiseksi. Jaa taikina muffinivuokiin ja paista muffineja uunin keskitasolla n. 20 minuuttia tai kunnes testitikkuun tarttuu enää muutamia meheviä murusia. Siirrä muffinit jäähtymään.

Koristele haluamallasi tavalla. Herkuttele!

SUKLAAROUHEJÄÄTELÖKAKKU

on ensimmäinen laatuaan tässä tuvassa. Kaunis kiitos siitä kuuluu salaiselle leivontaystävälleni joka laittoi alla olevan ohjeen maaliskuun pakettiini. Tämä "kokeilu" ei jää viimeiseksi sillä mielessäni on jo useita variaatioita mitä kaikkea herkullisen makeaa, taikka kirpeää, jäätelökakku voisi pitää sisällään. Tosin, en tunnustaudu olevani suuren suuri jäätelön ystävä....  mitä nyt kesähelteellä maistuu Classicin kerrossuklaajäätelö taikka ihan perinteinen vaniljaeskimo ;)   Voiko tämän kommentin jälkeen vielä sanoa etten ole jäätelön ystävä....hmm.

Ja jotta tuo kommenttini saa lisää epäloogisuutta niin tunnustettakoon, kun sille linjalle lähdin, että edelliskesänä söin ennätysmäärän Classicin kerrossuklaajäätelöitä helteen myötä (mikä ihana tekosyy)... Tuon mahtavan, helteisen, jäätelökesän jälkeen olen pitänyt kuitenkin luovan tauon kyseisestä herkusta ja kauppakassiin on vain harvakseltaan eksynyt yksittäinen jäätelö.

Mutta nyt!!  Tämä kakku on yksinkertaisesti kuvattuna wau ja nam, mikä maku sekä koostumus! Älyttömän hyvää eikä tätä pysty kuvaamaan millään huonoilla adjektiiveilla, ainoastaan hyvillä. Suosittelen kokeilemaan alla olevaa ohjetta ihan jo siksikin että itsetehdyssä versiossa on valtavasti hyviä puolia jo heti "alkumetreillä". Niistä mainittakoon muutamia eli saa maistella valitsemiaan keksejä, mutustella suklaanmurusia ja namistella kulhosta jäätelömassaa. Niin, unohtamatta sitä että voi lusikoida suuhunsa kattilasta sitä ihanaa, sulatettua voita johon on sekoitettu keksinmurut joukkoon... mmm, taivaallista ja NIIN MAKEAA! Bonuksena tämän kaiken päälle vielä se että kakku on todella helppo, nimensä mukaisesti, ja nopea tehdä pakastimeen odottamaan tarjoilua. Eikö tässä olekin tarpeeksi syitä miksi tätä hyvyyttä kannattaa kokeilla, vaikka heti tänään?! Kiitos, kiitos ja vielä kerran kiitos leivontaystäväni että joudun ehkäpä kääntämään "takkini" ja tunnustautumaan jäätelön ystäväksi ja ihan vielä suuren suureksi jäätelön ystäväksi :)

Helppo suklaarouhejäätelökakku

( 8 henkilölle)

Pohja;

60 voita

175 g suklaahippukeksejä tai muita keksejä

Täyte;

6 dl kuohukermaa

1 prk kondensoitua maitoa

100 g tummaa suklaata hienoksi rouhittuna (säästä osa pinnalle)

Tee pohja. Pingota irtopohjavuoan (halkaisija 22cm) pohjalle leivinpaperi. Rasvaa reunat ja kiinnitä reunoihin leivinpaperisuikaleet.

Sulata voi ja murskaa keksit hienoksi muruksi. Sekoita keksimurut voisulan joukkoon. Painele lusikalla keksimurut vuoan pohjalle. Älä paina liian tiiviiksi, muuten pohjasta saattaa tulla hankala leikata. 

Vaahdota kuohukerma. Sekoita kermavaahdon joukkoon kondensoitu maito. Lisää hienoksi rouhittu suklaa. Säästä osa suklaarouheesta koristeeksi jäätelökakun pinnalle. Kaada seos pohjan päälle vuokaan. Ripottele pinnalle loppu suklaarouhe. 

Laita pakastimeen vähintään noin 6 tunniksi, mielellään yön ajaksi. Ota kakku esille noin puoli tuntia ennen tarjoilua.

VINKKI! Mikäli haluat tehdä kakusta laktoosittoman version niin tee näin.

- Vaihda voi laktoosittomaan versioon, esim.  Valio Eila, laktoositon voi
- Keksit sisältävät yllättävän useasti maitojauhetta joten tarkista paketissa oleva ainesosaluettelo. Muistaakseni, esim., Kantolan kaurakeksit ovat laktoosittomia!

- Valmista kondensoitu maito itse

- Vaihda kuohukerma laktoosittomaan versioon

- Valitse suklaarouheeksi esim. Brunbergin maitosuklaa taikka tummasuklaa jotka ovat laktoosittomia/glueenittomia

MOKKAMUFFINIT

valmistui pienellä kiireellä synttäripöytään jossa oli tarjolla myös kakku joka ei, ikävä kyllä, pääse sattuneesta syystä esittelyyn.

Kuvittelin tekeväni kakusta kuvauskelpoisen, sopusoinnussa kellon kanssa, mutta yllättäen sain kutsun töihin iltavuoroon. Iltavuorosta sitten huristellen kotiin kaupan kautta ja viimeistelemään aamulla kermakierteen ympärilleen saanutta kakkua. Lopputuloksena se että maku oli mitä hurmaavin mutta ulkonäkö kärsi kiireisen leipojan epämääräisistä pursotuksista sekä hedelmien/marjojen sekamelskasta ;)   Toisaalta kuva kakusta voisi olla virkistävä kokemus siitä että aina ei voi onnistua, eikä tarvitsekaan.

Muffinit valmistui siinä ohessa kun taiteilin vuorotellen persikoiden, vadelmien, suklaan sekä kerman kera! Ihana sekamelska :)

Mokkamuffinit

(keskikokoisia n. 8 kpl tai minikokoisia n. 35 kpl)

aineosat

1 3/4 dl vehnäjauhoja

1 1/2 dl sokeria

1/2 dl kaakaojauhetta

1/2 tl ruokasoodaa

1/2 tl leivinjauhetta

1/2 tl vaniljasokeria

Ripaus suolaa

1 kananmuna

3/4 dl maitoa

1/4 tl omenaviinietikkaa

1/2 dl vahvaa kahvia

1/2 dl öljyä

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Sekoita keskenään vehnäjauhot, sokeri, kaakaojauhe, ruokasooda, leivinjauhe, vaniljasokeri ja suola. Sekoita toisessa kulhossa kananmuna, maito, omenaviinietikka, kahvi ja öljy. Lisää kuivat aineet nesteisiin ja sekoita taikina tasaiseksi. Täytä muffinivuoat hieman yli puoleenväliin ja paista muffineja uunin keskitasolla noin 8-10 minuuttia tai kunnes testitikkuun tarttuu enää muutamia meheviä murusia. Siirrä muffinit jäähtymään.

Koristele muffinit haluamallasi tavalla ja herkuttele!

SUKLAAMINIMUFFINIT

leivoin Naistenpäivän kunniaksi. Mikä ihana syy tehdä jotain makeaa, ja kuinka yllättävää että makea sattuikin olemaan muffinit ;) Tällä kertaa kuitenkin minikoossa.

Miksi sitten keittiöissäni valmistuu usein muffineita ja miksi pidän niistä niin suunnattomasti? Siksi, koska muffinien tekeminen on äärettömän nopeaa ja ne voi valmistaa ennakkoon hyvissä ajoin. Tämä on lapsiperheessä suunnattoman suuri etu, nopeus ja ennakointi! Makumuunnelmia on niin monia, maukkaita ja herkullisia. Suklaataikinoita, perinteisiä sienikakkupohjan mukaisesti toteutettuja ja vaikka mitä. Jokainen löytää oman suosikkinsa kokeilemalla ja yksinkertaisesti tekemällä sekä rohkeasti muuntelemalla. Muffineita voi kuorruttaa erityyppisillä herkullisilla kuorrutteilla kuten kermalla, tuorejuustolla ja kreemillä. Muffiniin voi "piilottaa" esim. hilloa, moussea taikka karkkeja. Vain taivas on rajana. Helmenä vielä tämän kaiken ihanuuden kruunuksi voit viimeistellä muffinit koristellen ne nonparelleilla, sokerimassakoristeilla, marjoilla ja mitä mieleesi sitten tuleekaan. Siksi muffini!

Suklaamuffinit

(keskikokoisia n. 14 kpl, minikokoisia n. 30 kpl)

ainesosat

5 dl vehnäjauhoja

1 dl kaakaojauhetta

1 1/2 tl leivinjauhetta

2 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

1/2 tl suolaa

2 dl maitoa

2 kananmunaa

1 dl öljyä

100 g maitosuklaata (itse käytin tummaasuklaata)

Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Sekoita toisessa kulhossa maito, kananmunat ja öljy niin, että munien rakenne rikkoutuu. Rouhi suklaa veitsellä pieneksi muruksi. Sekoita kuivien aineiden joukkoon munamaitoseos. Lisää lopuksi rouhittu suklaa joukkoon ja sekoita massa tasaiseksi. Jaa muffinssitaikina muffinssivuokaan.

Paista 175 asteessa noin 15 minuuttia.

Tarkista muffinssien kypsyys puisella coctailtikulla painaen coctailtikku keskelle muffinssia ja nosta se ylös. Jos tikkuun ei tartu taikinaa, muffinssit ovat kypsiä. Jos tikkuun tarttuu märkää taikinaa, jatka paistamista vielä muutamien minuuttien ajan.

Anna muffinsipohjien jäähtyä. Muista kuitenkin että jos jätät muffinssit jäähtymään muffinssipellin koloihin, niin kuuma muffinssipelti kypsentää muffinsseja hetken aikaa vielä paistamisen jälkeenkin. 

Kuorruta ja koristele haluamallasi tavalla. Herkuttele :)

Maaliskuun SLY paketti

ilmoitti tekstiviestitse tulostaan työpäivän hektisessä otteessa. Mikä ihana kevennys työpäivään joka oli taas hyvällä tavalla kiireinen. Työni on melkeinpä kuin harrastus joten koen että elän tavallaan unelmaani työnsaralla. Mutta, unelmasta toiseen eli paketin noutoon. Siellä se paketti odotti nätisti omassa pienessä lokerossaan ABC aseman pakettiautomaatissa, niin kuin helmikuussakin. Nappasin paketin jännityksellä mukaani todeten että se painoi jonkin verran...

harmikseni en päässyt heti "käsiksi" paketin koko sisältöön sillä ilta oli jo niin buukattu täyteen ohjelmaa että raotin paketin päätyä pikkaisen samalla kun vaihdoin pienessä matalalennossa työvaatteet juhlavaatteisiin. Paketti paljasti että odotettavissa olisi ainakin tonnikalaa, vaniljasokeria sekä tigerin muffinivuokia.... Tonnikalaa, mitä ihmettä???

Kunnes koitti sunnuntai aamu! Pääsin vihdoin pakettiini käsiksi ja mitä sieltä löytyikään! Kaurapuuroa, sitä meillä kuluu aamu- ja iltapaloina sekä leivonnaisissa. Kiitos ystäväni, tämä oli tarpeellinen ja käytännöllinen yllätys! Melkein voisin luulla että ystäväni on jollain mystisellä tavalla ajatustenlukija... Karamellisoitu maitotiiviste kun on ollut ostolistallani vaikka kuinka monesti mutta aina olen jättänyt sen hyllyyn. Miksi, en osaa sanoa. Tuote kiinnostaa ja kokeilunhaluni olisi suuri mutta koska tuote itsessään on "vieras" niin se on saanut jäädä hyllyyn vaikka sitä hypistelenkin ja se siellä ostoslistassa todellakin on ollut. Ihanaa, nyt se on myös kaapissani ja tulen kokeilemaan sitä! Samalla kun kokeilen tuotetta niin voin muuten perehtyä tsinuskitoffeen mutustelemiseen, nam :)

Lisänä oli pestoa joka on minulle täysin uusi tuttavuus. Eipä olen ennen kaapista löytynyt mutta nyt löytyy!! Olen ehkä sen verran kaavoihini kangistunut että en "osaa", enkä olevinani löydä kaupan hyllyiltä kuin niitä tuttuja ja "turvallisia" tuotteita esim. ruoan valmistukseen sekä leivontaan. Ehkä on jo aika lähteä kokeilemaan jotain uutta ja vanhaakin eli vaniljasokeria. Sitä meillä kuluu, lusikkakaupalla :)

Kaappiin tuli lisää "uutuuksia" eli Bonnen soseita, makuina mango sekä päärynä, joita en ole olevinani koskaan edes rekisteröinyt kaupan hyllyillä. Taidan todellakin kulkea laput silmilläni ;)  Bonnen soseet herätti luonnollisesti uteliaisuuteni että mihin näitä voisi käyttää ja vastaus löytyi muovitaskusta johon ystäväni oli laittanut useita reseptejä. Samalla selvisi muuten myös peston arvoitus ;) Tonnikala jäi vielä kummittelemaan niin että sen käyttötarkoitusta eivät useat reseptit paljastaneet mutta sille on jo osoite valmiina eli pizza kiittää ja kumartaa ;)

Maaliskuun paketista voisin sanoa että tämä oli todella, todella, mielenkiintoinen ja yllättävä kokonaisuus. Niin paljon uutta ja minulle ihmeellistä että tässä menee tovi sulatellessa kaikkea mitä kaapistani nyt löytyy! Bonuksena vielä kaiken tämän ihanuuden päälle sain käytännöllisen käsipyyhkeen. Niitä kuluu ja paljon! Etenkin viikonloput ovat käsipyyhkeiden juhla-aikaa joita pyykinpesukone saa sitten pestä urakalla alkuviikosta. Luulenpa että tämä maalis-huhtikuun vaihde on hyvinkin leivontarikasta aikaa sillä juhlimme tyttäreni 10 vuotis synttäreitä useaan otteeseen. On lähisuku x 2 päivää sekä bonuksena tyttäreni kaverisynttärit, kaikkea kivaa siis odotettavissa. Mutta, uskallanko kuitenkaan kokeilla uusia tuotteitani juhlien tarjottaviin.... Se jääköön arvoitukseksi :)

Paketista löytyi;

- Tonnikalaa säilykkeenä

- Kondensoitu maitotiiviste, karamellisoitu

- Tigerin muffinivuoat

- Nalle pikakaurahiutaleet

- Pesto

- Vaniljasokeri

- Kaakaojauhe

- Mangosose

- Päärynäsose

- Tsinuskitoffee x 3 kpl

- Tazzan kaakaojuomatiiviste x 2 kpl

- Käsipyyhe


Ja ensikuussahan sitten paljastuu kuka näitä ihanuuksia on lähettänyt helmi-, maalis- ja, pian jo tulevan, huhtikuun aikana. Paketit ovat lähteneet selvästikin ajatuksella mistä olen äärimmäisen iloinen joten jään odottamaan mielenkiinnolla huhtikuun SLY pakettia. 

Kinkkumuffinit

hieman hienosäätönä edellisestä, kovin kuivahkosta, versiosta.

Näistä tuli ihan syötäviä mutta ehkä edelleen kaipaisin hieman kuohkeutta koostumukseen. Päälle pursotin "hatun" joka muodostui tuorejuuston sekä kermavaahdon sekoituksesta, höystettynä hieman suolalla että pippurilla. Hatun koristeeksi keikahti soma kurkkukukkanen :)

Kinkkumuffinit

(12 kpl)

4 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1/2 tl suolaa

3 dl kinkkua

2 dl juustoraastetta

1/2 tl mustapippuria

2 kananmunaa

2 dl maitoa

1 dl ruokaöljyä

Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe, suola, pilkottu kinkku, juustoraaste ja mustapippuri keskenään. Vispaa toisessa kulhossa kananmunat, maito ja ruokaöljy sekaisin. Yhdistä seokset ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Annostele taikina muffinivuokiin.

Paista muffinit uunin keskitasolla 200 asteessa noin 15 minuuttia.

Anna muffinien jäähtyä kunnolla ennenkuin pursotat tuorejuustoseoksen muffinin päälle.