Voisilmäpullat

onnistuivat niin täydellisesti kuin vain voivat, omassa mittakaavassani.

Meidän hiihtolomaviikko meni sitkeän noroviruksen kera hieman, noin kauniisti sanottuna, pilalle ja kunnolla. Leipomiset, uinnit, luistelut ja kaiken muun kivan sai unohtaa. Kurjaa, koska lapset olivat odottaneet monta viikkoa hiihtolomaa :(     No, tämän hiihtoloman tulemme muistamaan ja ehkä sille vielä nauretaankin. Kunhan nyt toivutaan taudista kunnolla.

Norosta huolimatta saimme nuorimman lapsosen kanssa leivottua laskiaissunnuntaina kunnon pullataikinan ja siitä tulikin sitten parasta ikinä! Tästä edes meillä leivotaan pullat veteen, nam :)

Voisilmäpullat

(n. 27 kpl)

5 dl lämmintä vettä (+42 astetta)

2 pss kuivahiivaa

1 kananmuna

2 dl sokeria

1 rkl kardemummaa

1 tl suolaa

2 dl öljyä

14 dl vehnäjauhoja

Sekoita vesi, kuivahiiva, kananmuna, sokeri, suola, kardemumma, öljy ja 7 dl vehnäjauhoja. Välikohota 10 minuuttia. Lisää loput 7 dl vehnäjauhoja ja vaivaa taikinaa pieni hetki jotta taikinasta tulee kimmoisa. Kohota taikinaa vielä 30 minuuttia. Leivo pulliksi, kohota toiset 30 minuuttia ja laita voisilmä kohonneeseen pullaan.

Täyte

jääkaappikylmiä voikuutioita (yhtä monta mitä pullia on)

1 1/2-2 dl sokeria

4 1/2 tl vaniljasokeria

Kuutioi jääkaappikylmä voi kuutioiksi. Voitele kananmunalla kohonneet pullat ja paina voikuutio kohonneen pullan keskelle ihan pohjaan asti. Sekoita sokerit keskenään ja lisää reilusti sokeriseosta jokaisen voikuution päälle. Ripottele reunoille halutessasi vielä raesokeria.

Paista uunissa 225 asteessa, noin. 10 minuuttia.

Taikina kannattaa kohottaa vedottomassa tilassa, esimerkiksi mikrossa. Minä kohotan taikinan aina kuumassa vesihauteessa, liinan alla.

Pienempi pullamestari harjoitteli hieman hillitympää voitelua ja onnistuikin siinä loistavasti. Raesokeria piti päästä ropsimaan vähän reilummalla kädellä ja näinhän sitä löytää hyvin omat pullansa muiden joukosta, vai mitä tuumaatte?!

Meidän laskiaispullat muuntautuivat näin voisilmäpulliksi mutta osa niistä tehtiin kyllä ihan oikea oppisesti laskiaispulliksi niin että pullista löytyi viime kesän mansikoita soseutettuna ja kermavaahtoa maustettuna tomusokerilla. Oli ne hyviä mutta pakko myöntää että minulle pulla maistuu parhaalta ilman mitään lisuketta. Samaa sanoivat lapset.

PS!! Muistathan osallistua arvontaan :)

 

Arvonta

blogissa on käynyt mukavasti kävijöitä, yli 20 000, ja mukaan on tullut myös uusia lukijoita joten sen tiimoilta on mielettömän ihanaa laittaa arvonta käyntiin.

Kakkutupa Mia on jatkanut makeaa matkaansa jo yli 1,5 vuotta ja siitä on tullut joka tavalla rakas harrastus sekä sellainen oma-aika juttu. Kakkutupa on myös välillä muutakin kuin omaa aikaa ja jauhojen pölinää sekä yleiskoneen surinaa sillä osapäivätyöni sai uuden, ihan mahtavan, käänteen! Koenkin olevani siten suunnattoman onnekas että voin kertoa toimenkuvani "laajentuneen" niin että saan valmistaa koristeita käsityönä Raision Confettiin. Tällä hetkellä löydät myymälästä ristiäiskoristeita sekä muutamia kukkakoristeita. Tulossa on myös paljon muuta. Myymälästä voit kysellä tilauskoristeita joita valmistetaan mahdollisuuksien mukaan!

Lisää kakkutuvan kuulumisia, sekä taustaa tämän kaiken makean keskeltä, voit lukea tästä postauksesta.

Kakkutuvan löydät myös facebookista ja instasta!

Ja sitten mennään itse asiaan eli

palkinto ja arvonnan säännöt!!

Leivon mielelläni makeita leivonnaisia ja suurin rakkauteni on edelleen muffinit, sekä kakut, joten päädyin kokoamaan omakustanteisesti palkintopaketin muffinien ympärille.

Palkinto sisältää seuraavat tuotteet; 

Wiltonin Recipe Right muffinipelti; Kolot 12 normaalin kokoiselle muffinille. Pelti on mitoiltaan n. 27cm x 37cm. Käsinpestävä.

Wiltonin kullanväriset muffinivuoat; Paketissa normaalin kokoisia muffinivuokia 24 kpl

Wiltonin 1M, iso tylla; Tämä 6 teräinen tähtitylla on ns. must tylla, jokaisella kotileipurilla tulisi olla tällainen. 1M tyllalla saat aikaiseksi kauniit, syväuraiset pursotukset esim. ruusupursotus kakkuihin. Myös muffinien kuorrutteen pursottamiseen tämä on aivan mahtava apuväline. Tylla on ruostumatonta terästä.

Confetin kertakäyttöiset pursotinpussit; Pursotinpussit ovat kertakäyttöisiä ja niitä on paketissa 10 kpl:tta, koossa n. 30 cm. Pussiin voit leikata sopivan kokoisen aukon tyllalle tai pursottaa vaikka ilman tyllaa.

+ pieni yllätys, joka paljastuu arvonnan voittajalle!

Arvonnan säännöt;

- Osallistumisaika on 27.2- 3.3.2017. Voittajan nimen julkaisen blogissani 5.3.2017 mennessä.

- Arvontaan osallistut kommentoimalla tähän postaukseen. Kerro mikä on suosikki muffinisi, suolainen tai makea, ja jaa halutessasi resepti meidän kaikkien innokkaiden herkkusuiden testattavaksi. Yksi kommentti/henkilö. Jätä kommenttisi yhteyteen sähköpostiosoitteesi.

- Arvon voittajan satunnaisnumerogeneraattorilla (random.org) ja olen voittajaan sähköpostitse yhteydessä arvonnan päätyttyä. Mikäli en saa voittajaan yhteyttä viikon kuluessa arvonnan päättymisestä, arvon uuden voittajan!

- Arvontaan voi osallistua kuka tahansa mutta lähetän palkinnon vain kotimaiseen osoitteeseen (Suomi).

- Arvonnan palkinnon toimitan postilähetyksenä. En ole vastuussa mahdollisista toimituksen aikana tapahtuneista vaurioista tai postin hukkaamasta lähetyksestä.

Poikavauva

ruusujen suojassa.

Tämä versio on minulle ehkä yksi rakkaimmista ristiäiskoristeita, herkkä ja koskettavan kaunis.

Kuin valo tai kuin perhonen sä saavuit,

synnyit sydämiimme pieni matkamies.

Et enää muukalainen vaan jo täällä.

Pumpulikakku

on suussa sulavaa, nimensä veroisesti, kuin pumpulia.

Kahvikakkua, etenkin pumpulikakkua, tehdessä on tärkeää muistaa voidella ja korppujauhottaa vuoka kunnolla koska muutoin pumpulikakku jää kiinni vuokaan. Muista kuitenkin seuraava seikka; -mikäli haluat että kakku on gluteeniton niin korppujauhot pitää tällöin vaihtaa joko gluteenittomaan korppujauhoon tai vaihtoehtoisesti kookoshiutaleihin. Jos päädyt käyttämään kookoshiutaleita niin saat kakkuun miedon kookoksen tuoksun.

Pumpulikakun teosta on monia eri variaatioita eli lähinnä sen tekovaiheista. Miten pitää vatkata/sekoittaa ainekset. Missä järjestyksessä jne. Itse teen seuraavasti ja olen onnistunut kakun teossa hyvin.

Pumpulikakku
(2 l vuoka) 

3 kananmunaa

3 dl sokeria

4 dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

1,5 tl vaniljasokeria

250 g kiehuvan kuumaa voita (laktoositon)

Voitele vuoka voilla ja leivitä kookoshiutaleilla/gluteenittomilla korppujauhoilla (mikäli kakun ei tarvitse olla gluteeniton, käytä tavallisia korppujauhoja).

Vatkaa munat ja sokerit paksuksi, vaaleaksi vaahdoksi. Lisää kuivat ainekset (perunajauho, leivinjauho ja vaniljasokeri) varovasti vaahdon joukkoon, vatkaten samalla sähkövatkaimen hitaimmalla nopeudella. Sulata voi kattilassa, tai syvällä lautasella mikrossa, kiehuvan kuumaksi. Lisää lopuksi kiehuvan kuuma voi kerralla taikinan sekaan. Vatkaa kunnolla taikinan sekaan siten että rasvaa ei jää yhtään sekoittumatta. 

Kaada taikina kunnolla voideltuun ja tuhdisti kookoshiutaleilla/korppujauhoilla jauhotettuun kakkuvuokaan. 

Paista uunissa 175 asteessa, noin 50 minuuttia. Oma kakkuni oli uunissa 45 minuuttia. Uuneissa on eroja joten ole tarkkana paistoajan kanssa.

Anna kakun jäähtyä vuoassaan n. 20 minuuttia.

Kumoa kakku tarjoilualuselleen ja halutessasi kuorruta. Omani jätin tällä kertaa kuorruttamatta ja päätin tarjoilla kakun kermavaahdon sekä kotimaisten marjojen kera. Muista että kakun tulee olla kunnolla jäähtynyt ennen kuin kuorrutat kakun!

Mikäli päädyt kuorruttamaan kakun niin kappaleen alta löydät erityyppisiä kuorrute vaihtoehtoja. Valitse omasi. Voisin myös kuvitella että pumpulikakkuun kävisi kuorrutteeksi oma lempparini, kahvikuorrute, jonka reseptin voit kurkata tammikuisesta Sydänsurujen kakku postauksesta.

Kuorrutus

60 g pehmeää voita

100 g maustamatonta tuorejuustoa tai sitruunatuorejuustoa

4 dl tomusokeria

1 rkl sitruunamehua 

2 tl vaniljasokeria

Laita kaikki kuorrutteen ainekset kulhoon ja vatkaa kunnolla sekaisin. Levitä kuorrute pienellä palettiveitsellä tai muulla tasasivuisella veitsellä kakun pinnalle. Koristele haluamallasi tavalla.


Kuorrutus
1/2 dl kermaa
40 g voita
1 rkl siirappia
noin 2 dl tomusokeria

Kiehauta kuorrutusta varten kerma ja voi. Lisää joukkoon siirappi ja tomusokeri. Valuta seos kakun päälle ja nosta se kylmään tekeytymään.

Kakkutupa Mia leivontafoorumin blogiesittelyssä

Kakkutupa sai viime vuoden puolella leivontafoorumin ylläpidolta mahdollisuuden julkaista blogiesittelyn oman leivonta-aiheisen blogin tiimoilta. Esittely julkaistiin tammikuussa 2017 ja nyt halusin tuoda sen myös blogini sivuille.

Myönnettäköön heti ja tässä että olin suunnattoman yllättynyt että näinkin tuore ja aloitteleva bloggari pääsi esittelemään taaperovuosiaan viettävää Kakkutupaa muiden loistavien, sekä äärettömän taitavien leivontabloggareiden rinnalle.

Kiitos leivontafoorumi! Ihanaa kuulua porukkaan <3

Ja sitten itse esittelyyn!

Leivontablogit esittelyssä - Kakkutupa Mia

 

Kakkutupa Mia -leivontablogi on saanut alkunsa vuonna 2015. Blogi löytyy osoitteesta http://kakkutupamia.blogspot.fi/



Kuka olet ja mistä lähti innostus bloggaamiseen?
Olen Mia (tällä foorumilla MiaMarika), hieman yli nelikymppinen naimisissa oleva kahden ihanan tyttösen äiti. Innostus bloggaamisen lähti lapsien myötä, niin kuin monen tarina tuntuu kertovan (lapset ovat siis tälläkin erityisellä tavalla ihmeellisiä ja kantavia inspiraation lähteitä). Omaa ajatustani blogin syntyyn vauhditti myös alan vaihto ja siten työ jota teen osa-aikaisesti. Elän selvästi unelmaani työni puolesta sillä työssäni pääsen lähelle kotileipureita sekä alan vahvoja osaajia. Saan neuvoa mahtavia asiakkaita ja opin samalla itse uutta. Unelmatyö.

Vaikka blogin syntyyn vaikuttikin suurella sydämellä lapsieni syntymä, ja sitä seuranneet monet ikimuistoiset juhlat, niin suklaapiirakka on myös yksi elementti jonka myötä blogi sai alkuaskeleensa. Suklaapiirakka (tutumpi käsitteenä mokkapalat) oli se ensimmäinen, ja rakkain, leivonnainen jota kautta avautui suuri innostus leivonnan ihmeelliseen ja makunautintoja tarjoavaan maailmaan. Rajattomia mahdollisuuksia ja variaatioita. Suklaapiirakkaa leivon tänäkin päivänä meidän arkeen jossa se elää vahvana makumuistona omasta lapsuudestani, ja josta kaikki leipomiseen innoittava on saanut alkunsa.

Unohtamatta vielä että blogi on myös valokuva-albumini että reseptimappini. Sitä kautta blogista on tullut huomaamatta henkireikäni, rakas harrastus, johon uppoutuisin tuntitolkulla jos vain vuorokaudessa olisi tunteja enemmän.

Kuinka sinusta tuli - on tullut hyvän makuisten leipomusten "silmänruokaleipuri"?
Leivontablogit, sekä alan kirjallisuus, tarjoavat toinen toistaan upeampia toteutuksia joista saan usein ideoita omien "projektieni" toteuttamiseen. Sovellan hieman, kopioita en halua tehdä. En ehkä edes osaisi sillä jokaisella leipurilla on selvästi oma taiteellinen näkemyksensä ja siten myös oma kädenjälkensä. Toki joskus tulee visoita omasta päästä ja ne pitää toteuttaa. Joskus ne toimivat loistavasti ja joskus vähemmän.



Missä Mian kakkutuvassa mennään nykyään?
Kakkutuvassa leivotaan pääosin makeita leivonnaisia, niitä muffineita ja kakkuja, sillä meidän perheen naiset ovat persoja makealle. Pyrin postaamaan viikottain ainakin yhden leivonnaisen resepteineen mutta aina se ei ole mahdollista, johtuen yksinkertaisesti lapsiperhe arjesta ja sen tuomasta hektisyydestä. Siihen kaupan päälle vielä vanha rintamiestalo ja sen ikuisuus remontti. Kiirettä pitää mutta elämä on hyvä näin.

Kakkutuvassa myös unelmoidaan, sillä unelmia pitää olla. Joskus unelmat kantaa kauas ja voivat avata ovia joita ei tiennyt edes olevan olemassa. Toisinaan unelmat kantavat lähemmäs mutta silloinkin niillä on oma vahva tarkoituksensa. Minä unelmoin siitä että kakkutupa kasvaisi siihen mittasuhteeseen että siitä voisi tulla sivutoiminen työ ja että sen myötävaikutuksella voisin työllistyä kokopäiväisesti johonkin alan vastaavaan konseptiin tai sitä sivuavaan työhön.

Mistä ammennat ihanat, makuhermoja herättelevät ideasi?
Olen hyvinkin perinteinen leipuri siinä mielessä että kermakakku marjoilla ja kotona leivottu pulla on aina hyvää, piste. Käytänkin leivonnassa aikalailla perusjuttuja, ja makuja. Luen näihin perusjuttuihin lähinnä suklaan, vaniljan ja marjat. Niitä yhdistelemällä, ja soveltamalla, syntyy yleensä jotain syötävän herkullista. Unohtamatta tietenkään voita, sitä ei parane säästellä. Sen oppisin jo lapsena.

Erikoiset makuyhdistelmät eivät ole niinkään minun juttuni mutta niitäkin on joskus kiva kokeilla. Sly on ollut hyvä väylä tähän ja mukaan onkin tarttunut uusia makuja ja ideoita. Mutta... perusasioista en osaa luopua joten niiden päälle on hyvä varioida jotain uutta, pikanttia yksityiskohtaa.



Mitä puuhaat keittiössäsi mieluiten tai mitä leivot mieluiten?
Leivon mieluiten muffineita (yllätys) ja kakkuja. Niiden helppotekoisuus ja mahdollisuudet löytää jokin hyvä makuyhdistelmä/koostumus kiehtoo joka kerta ihan yhtä lailla. Koristeiden valmistaminen lukeutuu myös täysin mukavuusalueelleni ja sellaisien pienen yksityiskohtien suunnitteleminen ja todeksi tekeminen on valloittavaa, ja mukaansa tempaavaa puuhaa.

Jos jauhot eivät riitä, mitä teet?
Tuvan kaapissa on jauhoja laidasta laitaan joten jauhot eivät lopu. Löytyy graham-, ruis-, ja vehnäpitoista jauhoa. Unohtamatta peruna- ja gluteenittomia jauhoja. Olen aina valmis leipomaan sillä koskaan ei tiedä milloin tuvan ovesta tupsahtaa joku kylälle taikka sitten iskee vain suunnaton into leipoa jotain herkullista todeksi.

Mikä olisi unelmiesi leipomus, jota et ole vielä tehnyt?
Monikerroksinen kakku, joka olisi yksinkertaisen selkeälinjainen mutta silti näyttävä. Olisiko se sitten hääkakku?



Onko keittiösi täynnä leivontatarvikkeita? Mikä on seuraava hankinta?
Sanotaanko näin että leivontatarvikkeet ovat levittäytyneet hallitusti tupaan, olohuoneeseen sekä yläkerran aulaan. Siellä niille on selkeästi omat laatikkonsa/hyllynsä. Tuvan puolelle ovat levittäytyneet elintarvikkeet sekä pursotusvälineet oheistarvikkeineen, ne tarvikkeet joita tarvitsen periaatteessa päivittäin. Olohuoneen senkistä palan haukkasi muffinivuoat, kakkualuset, lukuisat muotit ja työvälineet. Yläkerran aulassa sijaitseva korkea hyllykkö pitää puolestaan tallessa kakkulautaset sekä kakkuvuoat.

Haaveenani on että jossain vaiheessa voisin keskittää kaikki tarvikkeet yhteen tilaan (miten se sitten onkaan mahdollista) mutta toisaalta tarvikkeet ovat löytäneet niin hyvin paikkansa että en tiedä olisiko niiden keskittäminen edes tarpeen.

Seuraava hankita? Todennäköisesti neliönmallinen kakkuvuoka.

Kun leivot, onko keittiön ovi lukossa? Onko muun perheen viisainta pysytellä loitommalla?
Meillä ei ole tuvassa ovea joten tupaan ovat kaikki tervetulleita. Silloinkin kun leivon. Niin oma väki, kuin muutkin. Isojen kakkujen kuorruttaminen on lämpimien kesäkelien aikaan joskus haastavaa ja silloin olen satunaisesti huomannut tuvan kärsivän katoa, -perhe linnoittautuu muihin tiloihin. Saattaa siis olla että silloin rauhallinenkin emäntä on hetken vähemmän rauhallinen mutta hyvällä fiiliksellä mennään, aina.

Tarkkuutta ja vaativia koristeita teen yövuorona, silloin kun perhe nukkuu. Näin koristeiden teko sujuu kaikkien kannalta joutuisammin. Yövuoron parhainta antia on selvästi se kun koriste saa pikkuhiljaa muotonsa. Unohtamatta tietenkin kahvitaukoa ja sitä suklaapatukkaa jota olen piilotellut laukussani, perheeltäni, vain tätä hetkeä varten. Miten suklaa onkaan niin hyvää kun sen saa syödä ihan itse (ja salaa)?



Mikä on lempileivonnaisesi jonka nautit kahvilassa?
Olen niinkin tylsä tapaus että suurin nautintoni on tuore, vastaleivottu reikämunkki ja ilman kardemummaa kiitos. Reikämunkin vertaiseksi yltää ainoastaan kesän ensimmäinen mansikkawiener. Se on herkku jonka vuoksi pakataan koko perhe autoon ja ajetaan Laitilaan, pieneen idylliseen kahvilaan joka tarjoaa mansikkawienerin lisäksi toinen toistaan herkullisempia leivonnaisia.

Mikä on mielestäsi onnistuneen leivonnaisen salaisuus?
Onnistuneessa leivonnaisessa on kaikki tasapainossa keskenään. Ei mitään liian vähän, eikä liian paljon.

Onko blogissasi jokin erityisosio, josta haluaisit mainita?
Erityisosio on varmastikin muffinit! Se on osio jossa kohtaa kaikki rakastamani maut ja elementit. Suklaa, vanilja ja marjat. Täydellistä makujen sinfoniaa.

Vauva lehdessä

soveltuu niin tyttö- kuin poikavauvan ristiäiskakkuun koristeeksi.

Ihania, ihania ja taas kerran niin ihania vauvakoristeita <3

Eihän näitä voi vastustaa!

Mikäli kaipaat käsityönä valmistettuja koristeita, esim. kastekakkuun, niin kipaise pikaisesti kurkkamaan Raision Confetin (Itäniityntie 2, Laattasataman talo) koristevalikoimaa. Osa koristeista voidaan valmistaa myös tilaustyönä, mahdollisuuksien mukaan. 

Poikavauvan tossut

valmistin perinteisesti hempeän sinisen sävyssä.

Vauvojen koristeissa on satumaista taikaa ja nämä pienet suloiset tossut asettuivat kukkien keskelle niinkuin ne olisivat siinä aina olleet.

Aluseen on jätetty ns tyhjää tilaa vauvan nimelle. Nimen aluseen voit kirjoittaa joko elintarviketussilla tai vaihtoehtoisesti syötävillä pienillä koristekirjaimilla joita löydät Raision Confetin valikoimasta eri väreissä. Värivaihtoehtoina mm. sininen, pinkki, kulta tai hopea.

Tämä suloinen tossukoriste on myynnissä Raision Confetissa (Itäniityntie 2, Laattasataman talo), samoin vastaavat tossut tyttövauvan väreissä. Käy paikan päällä tutustumassa koristevalikoimaan ja halutessasi voit kysellä myymälästä myös muita koristeita. Osa koristeista voidaan valmistaa tilaustyönä, mahdollisuuksien mukaan.

Tyttövauvan tossut

ovat hempeän vaaleanpunaiset ja viimeistelevät ristiäiskakun pienten kukkasten ympäröimänä.

Aluseen on jätetty ns tyhjää tilaa vauvan nimelle. Nimen aluseen voit kirjoittaa joko elintarviketussilla tai vaihtoehtoisesti syötävillä pienillä koristekirjaimilla joita löydät Raision Confetin valikoimasta eri väreissä. Värivaihtoehtoina mm. sininen, pinkki, kulta tai hopea.

Tämä suloinen tossukoriste on myynnissä Raision Confetissa (Itäniityntie 2, Laattasataman talo), samoin vastaavat tossut poikavauvan väreissä. Käy paikan päällä tutustumassa koristevalikoimaan ja halutessasi voit kysellä myymälästä myös muita koristeita. Osa koristeista voidaan valmistaa tilaustyönä, mahdollisuuksien mukaan.

Sitruunaiset minikakkuset

maistuvat ihan sellaisenaan.

Lapset ihastuivat näihin pieniin ja söpöihin minikakkusiin niin paljon että niitä piti leipoa lisää ja nopeasti! Kakkusten toteutumisen ehtona oli se että kakkusiin ei tulisi lisätä mitään "ylimääräistä", kuten kuorrutetta tai muuta mukavaa pikkulisää. Lapsillani on selkeästi perinteinen makusuhde perus leivonnaisiin ja olenkin vahvasti sitä mieltä että perus pulla sekä kermakakku mansikoilla ovat edelleen leivonnaisten aatelia.

Kieltämättä, palatakseni kakkusten ulkoiseen olemukseen, ovathan nuo kakkuset aivan ihania eli kyllä minä mieluusti niitä leivon. Vaikka parikin pellillistä. Nämä raikkaat sitruunaiset kakkuset hävisivät nopeaan. Tällä kertaa ei tosin omasta toimestani, vaan lapsien (ja osan vein salaa pakkaseen).

Resepti sitruunakakkusiin löytyi vuosia sitten jostain lainatusta leivontakirjasta ja tällä reseptillä olen leiponut useita sitruunaisia leivonnaisia. Ajan myötä paketti on mennyt kohdallani uusiksi ja taikinasta, tai sen lopputulemasta, ei ole enää kuin vahva makumuisto. Viimeisenä kahtena vuotena mm. sitrushedelmät ovat aiheuttaneet minulle sietämätöntä suun ja nielun kutinaa sekä limakalvojen ärsytystä joten ennen niin allergiavapaa elämä on muuttunut allergiaviidakoksi, jossa luoviminen käy välillä työstä.

Onneksi voin kuitenkin jakaa hyväksi todettuja reseptejä niille jotka saavat edelleen nauttia mm. sitrushedelmien kirpeästä raikkaudesta. Ja voin kertoa, uunin luukun avautuessa tuvan täyttää hurmaava sitruunan tuoksu.

Sitruunakakkuset

(n. 12 kpl kakkusia ja n. 4 kpl minimuffineita)

3 dl vehnäjauhoja

1,5 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

2 tl leivinjauhetta

1 sitruuna

75 g voita (laktoositon)

0,75 dl maitoa (laktoositon)

2 munaa

Raasta pesty sitruuna ja purista siitä mehu. Sekoita kuivat aineet ja sitruunankuori keskenään. Sulata voi. Sekoita kuivat aineet, sitruunamehu, munat, rasva ja maito. Jaa taikina 12 minikakkuvuokiin (ja ylimenevä taikina esim. muffinivuokiin).

Paista uunissa 225 asteessa, n. 15 minuuttia. Tarkkaile kakkusten kypsymistä sillä kakkuset kypsyivät noin 2-3 minuuttia nopeammin kuin vastaavasti muffinit. 

Jäähdytä ja herkuttele.

Pätkis Tiikerikakku

tarjoaa vaihtelua tiikerikakku faneille.

Tiikerikakku ei pääse eroon raidoistaan enkä minäkään tiikerikakusta, en sitten millään.

Leivon tiikerikakkua melkeinpä kuukausittain ja välillä on kiva lisätä raitoihin jotain pientä twistiä. Moni laittaa tiikerikakkuun joko sitruuna- tai appelsiinimehua kuoriraasteineen mutta minä jätän tuon kaltaiset kokeilut suosiolla väliin jotta vältyn ikäviltä allergiaoireilta. Rakastan suklaata ja mielestäni tiikerikakku melkeinpä vaatii lisää suklaayllätystä raitoihinsa. Ja koska pätkis on yksi suklaa suosikeistani niin päätin piilottaa raitoihin useamman pätkispötkön. Mielettömän hyvää.

Pätkis Tiikerikakku

250 g voita

2,5 dl sokeria

3 kananmunaa

1 dl kermaa

4 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

5 pätkistä

3 rkl kaakaojauhetta

Vatkaa voi ja sokeri kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen joukkoon voimakkaasti vatkaten. Lisää 0,75 dl kermaa sekä vehnäjauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe ja vaniljasokeri. Sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Ota kolmasosa taikinasta toiseen kulhoon. Laita pätkikset ja 0,25 dl kermaa pieneen teflonpinnoitteeseen kattilaan ja sulata miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen. Lisää kaakaojauhe ja sekoita suklaaseos taikinaan. 

Laita puolet vaaleasta taikinasta voideltuun kakkuvuokaan. Levitä päälle suklaalla maustettu taikina ja peitä se lopulla vaalealla taikinalla. 

Paista kakku uunin alatasolla 175 asteessa, noin 50-60 minuuttia. Varmista kakun kypsyys cocktail- tai hammastikulla. Kun tikkuun ei tartu taikinaa, kakku on valmis.

Anna kakun jäähtyä hetken vuoassaan ja kumoa kakku tarjolle. 

Ystävät ovat kuin suklaanmurusia elämän pikkuleivässä.

Aurinkoista ja ihanaa 
Ystävänpäivää <3

Ihanat kuppikakut kurssi

johdatti launtaipäivän astetta makeammaksi herkullisilla muffineillaan.

Olen leiponut useita ja taas useita muffineita eri koostumuksilla mutta olen sitä mieltä että koskaan ei voi olla täysin valmis "kotikokki". Aina on olemassa ideoita ja ajatuksia, niin leipomisen kuin koristelemisen suhteen, joita ei itselle välttämättä ole lainkaan tullut mieleen ja näillä tuumin päätin ilmoittautua kuppikakkukurssille.

Kurssi kesti noin 4 tuntia jonka aikana saatiin käytännön vinkkejä mm. erityylisiin pursotuksiin, erilaisien tyllien avulla. Tämä osio olikin ehkä se paras idea-aitta minulle. Kurssilla sai halutessaan valmistaa myös koristeita sokerimassasta, mutta jätin tuon lajin väliin sillä halusin keskittyä pursotusten harjoittelemiseen ja muffinien koristeluun muilla tykötarpeilla.

Kurssilla leivottiin useita eri makumaailman kuppikakkuja, eri kuorrutteilla. Minä valitsin leivottavakseni vanilja-päärynämuffinit ja vieruskaverini leipoivat herkullisia banaani-mustikkamuffineja joista sainkin muutaman kappaleen kotiin namisteltavaksi. Kumpaisenkin laadun reseptin löydät alta.

Vanilja-päärynämuffinit

(n. 12 kpl)

4,5 dl vehnäjauhoja

2,5 dl sokeria

2,5 tl leivinjauhetta

0,5 tl suolaa

2 dl maitoa

2 kpl kananmunia

2 tl vaniljasokeria

75 sulaa voita

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita "märät" aineet keskenään  ja yhdistä kuivien kanssa. Lusikoi, tai pursota, taikina muffinipellille asetettuihin muffinivuokiin. Pursota keskelle päärynätäytettä. Taikinaan voi päärynätäytteen sijaan lisäillä päärynän palasia, pakastemarjoja tai paistaa ihan sellaisenaan. 

Paista uunissa 190 asteessa, n. 20 minuuttia.

Kuorrute

120 g voita

100 g tomusokeria

2 rkl maitoa

2 tl vaniljasokeria

Vatkaa seos vaaleaksi ja kuohkeaksi. Pursota jäähtyneiden muffinien päälle. Täytä keskiö päärynätäytteellä.

Vanilja-päärynämuffinit olivat omaan makuuni ehkä jopa liian makeita ja vähentäisin ehdottomasti sokerin määrää. Myönnettäköön kuitenkin että olivat ne silti niin herkullisia!! Nam!

Seuraavaksi esittelyyn vieruskaverieni valmistamat banaani-mustikkamuffinit. Kuorrutus ja koristelu omaa käsialaani.

Banaani-mustikkamuffinit

(n. 12 kpl)

4,75 dl vehnäjauhoja

 1 rkl leivinjauhetta

1 tl kanelia

1 tl inkivääriä

0,75 tl suolaa

1,75 dl sokeria

160 ml maitoa

1 iso banaani muusattuna

60 ml öljyä

2 rkl siirappia

1 tl vaniljasokeria

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita "märät" aineet keskenään ja yhdistä kuivien kanssa. Lisää joukkoon 2,5 dl jäisiä mustikoita. Lusikoi, tai pursota, taikina muffinipellille asetettuihin paperisiin muffinivuokiin. 

Paista uunissa 190 asteessa, n. 20 minuuttia.

Tuorejuustokuorrutus

200 ml kermaa

200 g tuorejuustoa

50 g tomusokeria

Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää joukkoon notkistettu tuorejuusto ja tomusokeri. Pursota jäähtyneiden muffinien päälle. 

Vaniljaiset minikakut

saivat inspiraationsa uusista minikakkuvuoista.

Olen nähnyt siellä täällä kuvia pienen pienistä minikakkusista jotka ovat kertakaikkisesti syötävän söpöjä. Niinpä sellaiset vuoat piti saada ja testatakin toki heti.

Omat vuokani ovat silikonia ja paketissa on 12 kpl:tta vuokia. Yksi paketti maksoi Lidl:ssä "huimat" 2,99€ joten ei ole todellakaan hinnalla pilattu! Miksi ihmeessä en ostanut kaksi pakettia....  Noh, näillä mennään ja haetaan sitten lisää jos siltä tuntuu, ja jos niitä vielä sitten on (aika tyhjät oli laarit Raision Lidl:ssä). Vuokia löydät myös leivonta-alan erikoistarvikeliikkeistä minikakkupeltinä, esim Annin Uunissa. Pellissä on kolot 24 minikakulle. Olen kuullut sellaistakin että silikonisia minikakkuvuokia löytyisi myös kuuden kolon muotissa mutta itse en ole näihin "törmännyt".

Nyt, pidemmittä puheitta, mars leipomaan!!!

Vaniljakakkuset

(12 kpl minikakkuja ja 5 kpl minimuffineita)

3 dl vehnäjauhoja

2 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

2 tl leivinjauhetta

Ripaus suolaa

2 kananmunaa

1 dl maitoa

1 1/2 dl rypsiöljyä

 Sekoita keskenään kuivat ainekset. Sekoita toisessa kulhossa kananmunat, maito ja rypsiöljy. Lisää kuivat aineet nesteisiin siivilän läpi ja sekoita taikina tasaiseksi. Jaa taikina minikakkuvuokiin.

Paista uunissa 175 asteessa, noin 15 minuuttia, tai kunnes testitikkuun tarttuu enää muutamia meheviä murusia. 

HUOM! Minikakkuversiot kypsyivät 15 minuutissa mutta muffinien piti jatkaa kypsymistä vielä 5 minuuttia. 

Siirrä minikakut ja muffinit jäähtymään. 

Voit kuorruttaa kakkuset tai yhtä hyvin jättää kuorruttamatta. Minä kuorrutin kakut mansikanmakuisella tomusokerilla johon lisäsin muutamia tippoja vettä. En laskenut sen enempää määriä vaan kaadoin 2 dl:n mukiin n. 1 dl mansikkatomusokeria ja lisäsin vettä tipoittain niin että lopussa seoksesta tuli jämäkkä. 

Lisäsin kakkusen sisälle vielä vadelmia, ai että oli hyvää! Näitä tehdään lisää!

Piparinmakuiset Runebergin muffinit

maistuvat aika tavalla joululta.

Lapset halusivat ehdottomasti leipoa Runebergin päivänä asiaan kuuluvasti Runebergin torttuja mutta niin että ne eivät maistuisi oikeilta Runebergin tortuilta!

Tässä vaiheessa totesin että joudun selvästi sooloilemaan, joten....   Näissä tunnelmissa tuli tuumattua että muffineiden tekemisestä on kulunut omassa mittakaavassani ikuisuus joten tortut saavat taipua muffineiksi ja sillä tavoin että omat pikku herkkusuunikin pitäisivät niistä. Lasten ehdoilla leivoin nämä herkulliset piparimuffinit.

Piparimuffinit

(12 kpl)

taikina

150 g voita (laktoositon)

1 dl sokeria

3/4 dl fariinisokeria

3 kananmunaa

2 1/2 dl vehnäjauhoja

1 rkl piparkakkumaustetta

1 1/2 tl leivinjauhetta

kostutus
sokerivesi

kuorrutus
1-1,5 dl tomusokeria
n. 2 tl vettä
n. 2 tl vadelmahilloa tai -marmeladia



Ohje

Vatkaa pehmeä voi, sokeri ja fariinisokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat seokseen yksitellen sähkövatkaimella hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne taikinaan sekoittaen vain sen verran, että taikina on tasaista.

Jaa taikina muffinivuokiin.

Paista uunissa 175 asteessa, n. 17 minuuttia. Kokeile tikulla muffinien kypsyyttä. Tikkuun saa tarttua meheviä murusia. Varo paistamasta muffineita liian kuiviksi. Nosta valmiit muffinit heti jäähtymään pois kuumalta pelliltä.

 Muffinien jäähdyttyä kostuta tortut sokerivedellä, kutakuinkin runsaalla kädellä.  Muutoin muffineista saattaa tulla kuivahkoja ja se ei liene tarkoitus.

Levitä lusikalla kostutetun muffinin päälle joko kaupan valmista vadelmahilloa tai vadelmamarmeladia. Myös oma tekemä vadelmahillo, tai marmeladi, käy oikein hyvin. Minä oikaisin tässä työvaiheessa ja käytin kaupan vadelmahilloa. Laitoin jokaiseen muffiniin n. 2 tl hilloa.

 Tee tomusokerista ja vedestä sakea kuorrute. Seoksen tulee olla melko paksua ettei se valu, mutta kuitenkin sellaista, että pystyt sen pursottamaan vadelmamarmeladin ympärille. Mikäli et lähde tekemään itse kuorrutetta niin voit käyttää tomusokerin korvikkeena kaupan hyllyltä bongattua tuubimallista Dr Oetkerin sokerikuorrutetta.

Sitten vain lusikat esiin ja herkuttelemaan piparinmakuisilla Runebergin muffineilla :)
ps. omiin muffineihin lisäsin vielä pikkuisen piparimurua,  nam!

Runebergin muffinit onnistuivat loistavasti mutta alla oleva tarina kertoo seuraavaa...

Taikinan tekovaiheessa mainitsin että vatkaa sähkövatkaimella hyvin.... ei tarkoita kuitenkaan että näin hyvin!  Näin meni sitten solmuun toinen vispilä että hurahti. Olin ilmeisesti kiinnittänyt toisen vispilän huonosti paikoilleen ja vatkainta sammuttaessani toinen vispilä irtosi ja sotkeentui vielä pyörivään kaveriinsa. Että näin tällä kertaa.

Kysymys kuuluukin....  Ei kenelläkään sattuisi olemaan myynnissä ylimääräistä vispiläparia tai sähkövatkainta, varustettuna tuotemerkillä Bosch??

Vaikka vispilä koki karmean kohtalon niin lohduttauduin näillä herkullisilla suklaajätskitötteröillä, joita oli jäänyt jopa pari kappaletta laatikosta jäljelle, jotka Nami-hiiri lähetti minulle Sveitsistä saakka. 

Laatikossa oli tosiaan useampi pari tötteröitä joten meidän tuvassa taitaa asua namistelijoita useampikin kappale, minun lisäkseni, kun tötterötkin katoaa itsestään... ja samalla perheen pienin namistelija siivoa suklaasta suunpieliään :)  eipä tarvitse miettiä mihin katosivat tötteröt!!!! Kerkesin sentään pelastamaan paketin mukana tulleet lakunauhat parempaan talteen, ainakin hetkeksi!

Tötteröt (ja lakunauhat) olivat itse asiassa ihanan makea yllätys paketissa jota olin odottanut kovasti. Paketissa oli nimittäin tuote joka on ollut hankintalistallani useat kuukaudet. Neliövuoka!!! Voi onnenpäivää, iso iso kiitos Nami-hiiri. Osaat aina yllättää positiivisesti. Ihanaa, että on sinun kaltaisia ihmisiä olemassa. Pelastit juuri useat voileipäkakut ja muotokakut.

Sydämellinen kiitos Nami-hiiri, taas kerran.

Tyttövauva kukkasessa

vauvakoristeet ovat vallanneet tuvan pirttipöydän hempeän pinkissä sävyissä.

Tämä pieni tyttövauva asettui isoon kukkaseen. Vauva on puettu vaippaan ja vaipan sivuille on solmittu pienet rusetit.

Tyttövauva pionin suojassa

vauvakoristeet ovat ihan oma lukunsa koriste kategoriassani.

Pieniä vauvakoristeita on äärettömän hellyttävää tehdä ja niissä on jotain käsinkosketeltavan haurasta mutta silti voimakasta. Vaikka se onkin vain pieni massanpala joka taipuu ja muotoutuu käsissä niin siinä on aina samaa taikaa. Ja se taika on joka kerta yhtä kiva luoda todeksi.

Tämä pieni sokerimassavauva sai suojakseen ison vaaleanpunaisen pionin.

Korvapuusteja

lasten ja vähän isompienkin iloksi.

Pullapäivät ovat meillä harvinaista herkkua ja sanonta pullantuoksuinen äiti ei taida istua minuun. Ei niin, ettenkö pitäisi pullasta vaan jostain kumman syystä en ole oikein koskaan viehtynyt pullien leivontaan.

Tulipa nyt kuitenkin pyöräytettyä lasten iloksi pullataikina ja voi miten hyvältä tuore pulla maistuukaan. Kyllä tämä pitäisi ottaa tavaksi jo ihan senkin vuoksi että lapset tykkäävät osallistua pullatalkoisiin ja rakastavat jokaista työvaihetta. Aina pullataikinan alustamisesta asti siihen pisteeseen että saadaan uunituore pulla nenän eteen kylmän maidon kera. Parasta.

Korvapuustit
200 g voita (laktoositon)
5 dl täysmaitoa (laktoositon)
50 g hiivaa
2 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
2 rkl kardemummaa
2 tl suolaa
1 kananmuna
n. 15 dl vehnäjauhoja

Täyte;
100 g voita (laktoositon)
100 g sokeria
1 rkl kanelia

Voiteluun;
1 kananmuna

Pinnalle;
raesokeria


Sulata voi. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja murenna joukkoon hiiva. Sekoita, kunnes hiiva on liuennut.

Sekoita maitoon sokerit, kardemumma, suola ja muna. Lisää n. puolet jauhoista desilitra kerrallaan ja vatkaa taikinaa hetken aikaa. Sekoita taikinaan vähitellen loput jauhoista kädellä vaivaten. Lisää loppuvaiheessa voisula. Säästä vähintään yksi desilitra jauhoista, voit lisätä sen tarvittaessa alustamisen aikana.

Alusta taikinaa, kunnes se on kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoilta sekä kädestä. Peitä taikinakulho liinalla ja kohota lämpimässä paikassa noin 45 minuuttia, kunnes taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi.

Vaivaa kohonneesta taikinasta ilmakuplat pois. Jaa taikina kahteen osaan.

Sekoita sokeri ja kaneli keskenään kulhossa. Kauli taikinapalat jauhotetulla pöydällä suorakaiteen muotoisiksi levyiksi (30cm x 60cm). Levitä päälle puolet voista. Ripottele pinnalle sokeri-kaneliseos. Kääri levy rullaksi. Jätä saumakohta alle.

Leikkaa rullasta terävällä veitsellä vinoittain paloja, jotka ovat leveämmältä puolelta n. 4-5 cm ja kapeammalta n. 2 cm. Nosta palat pystyyn kapeampi puoli ylöspäin. Paina molemmilla peukaloilla pullan päältä taikina aivan pohjaan asti.

Nosta pullat leivinpaperin päälle uunipellille. Anna kohota liinan alla lämpimässä paikassa n. 30 minuuttia. Voitele kohonneet pullat kananmunalla. Ripottele pullien päälle raesokeria.

Paista uunissa 225 asteessa, n. 10-15 minuuttia.

Olen opettanut lapsille että leipoessa ei säästellä voita tai kermaa,  ne kuuluvat olennaisina leivonnaisiin ja niillä saadaan aikaiseksi makua. Lapset ovat selkeästi oppineet tämän ohjesäännön, enemmän on enemmän....

ja kananmunaakin leviteltiin pulliin sen enempiä säästämättä :)

Raesokeri mitoitettiin myös äidin kaavalla... tyyliin enemmän on enemmän ;) 

Alimmassa kuvassa näkee selvästi kummankin lapsosen käden jäljen. Toisella on alarivi pullat, ja yksi ylhäältä, sokeroituna ja toisella ylärivin kaksi viimeisintä pullaa. Lapseni hyvin tuntevat arvaavat pääsääntöisesti aina kumpi versio on kummankin tekele. 

Lopputulemana oli kuitenkin se että kummankin leipomat ja viimeistelemät pullat olivat aivan yhtä loistavan makuisia, enemmän tai vähemmän kananmunalla voideltuna ja raesokerilla sokeroituna.