Suklaakakku kinuski-vadelmamoussella

syntyi valkosuklaanmakuisen pitsijauheen innoittamana.

Tulin onnekkaasti valituksi Kakkusankareiden testiryhmään jossa pääsin testamaan uutta Cake Lace, valkosuklaanmakuista pitsijauhetta.

Se, että mihin pitsijauhetta tulisin kokeilemaan oli aikalailla selvää koska työn alla on edelleen täydellisen suklaapohjan metsästys (vaikka välillä olen heittänyt jo hanskat tiskiin). Näin yhdistin kaksi asiaa joista tärkeimpänä toki tämä pitsijauheen tekeminen ja vertaaminen ns tavalliseen, usein hieman vaniljanmakuiseen, kakkupitsiin.

Pitsijauhepurkista löytyi perinteisesti itse pitsijauhe sekä pienessä purkissa oleva, hieman geelimäinen ainesosa, Part B.

Avatun pitsijauhepussin sisältö tuoksui hyvinkin tutunkaltaiselta pitsiaineen tuoksulta, vain miedompana (verrattuna tavalliseen pitsiaineeseen) mistä ehdottomasti iso plussa.

Seoksen olisi voinut halutessaan värjätä mutta halusin nähdä pitsiaineen värin sellaisena kuin se oikeasti on. Mikäli valkosuklaapitsiä päätyy värjäämään niin käyttöohjeessa kerrotaan värien värjäävän pitsin pastellimaiseksi. Mikäli haluaa tumman tai voimakkaan värin pitsiin niin käyttöohjesuosituksena on tällöin airbrush- tai sprayvärit.

Valkosuklaapitsiseosta levitetään mattoon kerran ja sen voi antaa kuivua huoneenlämmössä n. 6-8 tuntia tai vastaavasti asettaa uuniin jolloin kuivumisaika tietenkin lyhenee reilumman puoleisesti.

Uunissa pitsin tulee olla tällöin n. 50-80 asteessa, n. 10-15 minuuttia. Minä laitoin uunin 100 asteeseen ja annoin pitsin olla tuon maksimimäärän eli 15 minuuttia. Se oli juurikin hyvä lämpötila, että aika. Kannattaa kuitenkin muistaa että uuneissa on eroja joten pitsin kuivumislämpötila/aika liikkuu yllä mainittujen noin aikojen puitteissa, suuntaan jos toiseen.

Käyttöohjeessa ei annettu sen tarkempia aikarajoja siitä että koska uunissa kuivunut pitsi tulisi ottaa pois matostaan joten sanoisin että pitsi on valmis kun se irtoaa helposti, hieman muoviveitsellä auttaen, matostaan.

Oman pitsini annoin kuivua huoneenlämmössä n. 30 minuuttia. Tämä aika riitti loistavasti ja pitsi irtosi näppärästi matosta. Muoviveitseä en tarvinnut kuin sen verran että sain pitsin alkupäästä kiinni ja varovasti nostaen irti. Sen jälkeen irrottaminen oli helppoa. Toki pitää muistaa että pitsin kuivumiseen vaikuttaa myös käytetyn maton urien syvyys, joten se kannattaa ottaa huomioon.

Valmis pitsi oli kauniin värinen, sellainen valkosuklaaseen taittuva mutta toisaalta vahvan vaniljan tai hempeän, pastellimaisen keltainen.

Pitsi maistui aavistuksen erilaiselta kuin tavalliset pitsijauheet. Valkosuklaan makua en tässä koostumuksessa juurikaan maistanut mutta kyllä tämä maistui selvästi paremmalta verrattuna tavalliseen pitsijauheiseen. Kokeilemisen arvoinen, ehdottomasti.

Lopputulemana voisin sanoa että valkosuklaapitsijauhe on hyvin samankaltainen "toimintaperiaatteiltaan" kuin ns. tavalliset pitsijauheet mutta maussa oli hiuksen hieno ero. Tällä kertaa valkosuklaapitsin eduksi.


Oli hienoa päästä testaamaan valkosuklaapitsiä joten

Kaunis kiitos Kakkusankareille!

Tässä vielä kokeilemani resepti suklaakakkupohjaan. Täydellinen suklaakakkupohja on jo hyvin liki siitä mitä mielessäni sen kuvittelen olevan.

Suklaakakku
(15 cm kakkuvuoka)
3 1/2 dl jauhoja
1 dl kaakaojauhetta
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
2 1/2 dl sokeria
1/4 tl suolaa
1 kananmuna
1 dl vahvaa kahvia
1 1/2 dl maitoa
1/2 tl omenaviinietikkaa
1 dl rypsiöljyä

Sekoita maito ja omenaviinietikka keskenään pienessä kupissa. Voitele kaksi 15 cm kokoista kakkuvuokaa. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Sekoita kaikki nesteet keskenään. Lisää kuivat aineet nesteisiin. Sekoita vain sen verran, että ainekset menevät kunnolla sekaisin.

Kaada taikina vuokaan.

Paista uunissa 175 asteessa n. 30 minuuttia tai kunnes kakkuihin työnnettyyn tikkuun jää vain muutamia muruja. Älä ylipaista jotta kakut pysyvät mehevinä.

Anna jäähtyä vuoassaan n. 5 minuuttia ja kumoa kakut ritilän päälle jäähtymään. Kun kakut ovat hieman jäähtyneet, kääri ne kelmuun ja anna jäähtyä kokonaan.