sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Bambi

aiheinen kakku valmistui lumiseen, valkoisena hohtavaan talveen. Tammikuuhun, joka oli vihdoin saanut lumipeitteen pakkasien kera. Ihana talvi, niin odotettu ja vihdoin täällä. Tuoden mukanaan lumityöt kotipihalla. Tuoden mukanaan luistelun riemun ja ilon kiljahdukset pulkkamäessä. Punaiset posket ja punaisen nenänpää. Narskuva lumi jalan alla. Auringon kimaltavat säteet lumihangessa loihtien ympärilleen sanomatonta talven taikaa. Valkoista ja hopeaa, timanttien loistetta. Kaikkea sitä ja paljon muuta. Talvi.




Tälle kakulle ei oikeastaan ollut valmista kahvipöytää minne se asettuisi. Kakku syntyi hetken ajatuksesta, talven ja lumihiutaleiden inspiraatiosta. Valkoisesta ja hopeasta. Siinä se kakku sitten olla nökötti vanhan pirttipöydän päällä, ihan kuin olisi aina siihen kuulunutkin. Kuin sattumalta saatiin kotimatkallaan oleva kaverimme pysähtymään hetkeksi meille joten näin pieni kakkunen otti paikkansa juuri siitä mihin sen oli nähtävästi tarkoituskin jäädä. Pirttipöydällemme. Niin sitä keitettiin tammikuun hämärtyvässä illassa kahvit ja turistiin mukavia maistellen samalla vadelma- ja punaherukkatäytteistä kermakakkua.

Kakun täyte oli ns. testiversio. Olen tehnyt tämän täytteen aikaisemminkin, mutta vain eri marjoilla/hedelmillä. Tähän versioon halusin saada raikkautta ja talvista kirpeyttä. Mikä olisikaan mahtavampi yhdistelmä tällä ajatuksella kuin vadelmien ja punaherukoiden hurmaava liitto. Lopputulos oli se että vadelmien ja punaherukoiden liitto saattaa olla jopa yksi parhaimmista ja luulen että tätä tulee tehtyä jatkossakin. Tämän kokeiluversion oli pakko olla hyvää sillä täytekakkuja välttelevät lapsetkin lusikoivat kakkua tyytyväisenä. Lapset, joiden posket hehkuivat punaisina pulkkamäki reissun jäljiltä.




Bambi kakku
(15 cm vuoka)

Pohja;
4 munaa
1.5 dl sokeria
1.5 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

Voitele kakkuvuoka margariinilla ja jauhota vuoka gluteenittomilla korppujauhoilla.

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää munasokerivaahtoon. Sekoita nuolijalla varoen. Kaada seos kakkuvuokaan.

Paista uunissa 175 asteessa, n. 30 minuuttia.


Täyte;
2 1/2 dl vaahtoutuvaa kevytvispiä (laktoositon)
250 g rasvatonta maitorahkaa (laktoositon)
250 g marjasekoitusta (esim. mansikoita, vadelmia, herukoita)
1/2 dl sokeria
1/2 dl vaniljakreemijauhetta

Vatkaa kevytvispi vaahdoksi. Sekoita joukkoon muuta aineet.


Kostutus;
2 dl maitoa (laktoositon)
1 tl vaniljasokeria


Kuorrutus;
4 dl vispikermaa (laktoositon)
 2 rkl vaniljakreemijauhetta

Vatkaa vispikerma ja vaniljakreemijauhe hyvin sekaisin ja kuorruta kakku.





Kyllä elämä on mukavaa, kun vain ymmärtää ottaa ohikiitävistä hetkistä kiinni. Nauttia niistä pienistä hetkistä, juhlasta, ja eritoten arjesta sillä arjesta elämä pääosin muodostuu. Ne pienet hetket ovat niitä onnen murusia, mitä ei kannata jättää huomioimatta. Niistä murusia kasvaa aikanaan makea kakku. Näissä mietteissä katsoin keittiön ikkunasta ulos. Siellä, ulkona, ison pihakuusen oksista putoili hiljalleen lunta ja keittiön täytti lämmin puheensorina. Vanhassa puuhellassa loimotti tuli vielä hetken, ennen kuin hiipuisi unilleen, ja tienoo valmistautui hiljalleen vastaanottamaan lähestyvää yötä metsän eläinten leikkiä kuunnellen. Olikohan se bambi joka pudotteli lumisista kuusista pehmeää ja utuista lunta maahan, jänöjussien jättäessä lumihankeen pieniä käpälänjälkiä?







6 kommenttia: