KINUSKINEN MARJAKAKKU

saa kaikki makuaistit kohdilleen. Raikkaat marjat ja kinuskin hurmaava liitto luo täydellisen makuelämyksen joka tavalla ja kaiken tämän täydellisyyden kruunaa suolaiset popcornit. Makea, kirpeä ja suola ovat tämän kakun lyömätön yhdistelmä. Yksinkertaisesti sanottuna, hurmaava liitto.

Kokeilin tuossa taannoin kakkua, mutakakkua kinuskilla jonka löydät klikkaamalla tätä, joka täydentyi niin sanomattoman hyvällä tavalla sormisuolan kera että päätin kokeilla suolaa jossain muodossa uudemman kerran, eri leivonnaisen kera. Uskomatonta kyllä mutta suolainen toimii myös loistavasti kakussa. Toki täytyy miettiä tarkkaan että mitä kakku sisältää jotta suola ei pilaa koko makuelämystä. Tällä koostumuksella uskaltaa kyllä lähteä "suolaamaan" jopa kakkua :)

Ihanan aurinkoinen vappu toi mukanaan myös kevään ensimmäiset saippuakuplat ja kävelyn pellonpiennarta pitkin. Kesä on jo niin liki, että sen voi melkein tuntea ihollakin.

Saippuakuplat on meillä odotettu juttu, yksi niistä monista varmoista merkeistä siitä että kevät on todellakin täällä. Mikäköhän siinä on että nuo saippuaiset kuplat viehättävät lapsia niin suuresti? Onko se niin että kuplien monet eri koot ja auringossa kimaltavat eri väripilkahdukset, monine sävyineen, luovat jotain satumaisen kaunista, jotain jota aikuiset eivät enää näe? Vai onko se niin että niiden satunnainen leijailu suuntaan jos toiseen viehättää? Vai se, että ne häviävät raikkaiden kevättuulien mukana jonnekin johon ei voi päästä mukaan kuin mielikuvitusmaailmassa, sinne satujen kultaamille maille. En tiedä mutta kivaa tuo puhaltelu on, minustakin :)

Pellonpientareella, metsän reunamilla, luonto on heräilemässä myös hiljalleen eloon. Siinä pellonpientareen reunalla on pienen pieni "polku" jota pitkin teemme satunnaisia kävelyretkiä läheiseen metsään. Täällä maalla metsä on käden ulottuvilla ja retki voi alkaa melkeinpä kotipihalta. Lapset tykkäisivät käydä useamminkin metsäretkillä mutta harvoinpa me sinne lähdemme koska arjessa on olevinaan niin paljon muutakin. Mutta sitten kun lähdemme, niin nautimme siitä ajan kanssa. Pakkaamme ehkäpä pienet eväät mukaan ja istahdamme metsään, paikalle, josta näkee pitkälti kylän yli jonnekin kauas. Sinne missä ne satumaailmat kohtaavat toisensa. Sinne missä taivas ja metsä leikkivät keskenään. Saatamme jopa heittäytyä pitkällemme siihen retkifiltille ja miettiä että miltä ne pilvet näyttävätkään täältä katsottuna!